Ero sivun ”Juhannustanssit” versioiden välillä

'''''Juhannustanssit''''' on [[Hannu Salama]]n vuonna 1964 ilmestynyt neljäs romaani ja hänen läpimurtoteoksensa. Teoksen julkaisi kustannusyhtiö [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]. Kirja kertoo [[juhannus]]juhlista maaseudulla. Se kuvaa alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita, ja se sisältää humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. ''Juhannustanssit'' synnytti ”Salama-sodaksi” kutsutun kulttuurikiistan, ja Salama sai syytteen [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Kirjailija tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet.

Nykyään ''Juhannustanssit'' kuuluu suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanoniin]]. Sen synnyttämä kiista kertoo 1960-luvun poliittisesta ja aatteellisesta ilmapiiristä: [[vasemmisto]]lainen nuoriso halusi kyseenalaistaa edellisen sukupolven arvot ja murtaa käsityksen taideteoksen yhtenäisestä tulkinnasta.

Salaman aikaisemmat teokset oli otettu kritiikeissä vastaan yleensä myönteisesti, eivätkä ''Juhannustanssien'' arviot poikenneet tästä yleislinjasta. Teosta pidettiin rivona, mutta todenmukaisena.<ref>Tarkka, s. 162–163.</ref> Myönteisimmin ''Juhannustansseista'' kirjoittivat päälehtien, kuten ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' ja ''[[Uusi Suomi|Uuden Suomen]]'' arvostelijat.<ref>Suurpää, s. 261.</ref>

Kansanedustaja [[Margit Borg-Sundman]] teki joulukuussa 1964 ''Juhannustansseista'' eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti 18 muuta [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajaa. Kirjelmässä kysyttiin: ”Onko Hallitus tietoinen siitä, että maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa esittävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?”.<ref>Valtiopäivät 1964, asiakirja V. Kysymys No: 186.</ref> Oikeusministeri [[J. O. Söderhjelm]] määräsi tammikuussa 1965 nostettavaksi syytteen jumalanpilkasta Salamaa ja kustannusyhtiö Otavaa vastaan.<ref>Nykänen s. 52–53.</ref>

Syytteen nostaminen sai julkisuudessa – varsinkin kulttuuripiireissä – myrskyisän vastaanoton. Kirjailija [[Pentti Saarikoski]] esitti vastalauseensa eroamalla kirkosta.<ref>Suurpää, s. 265.</ref> [[Mika Waltari]] ja [[Väinö Linna]] ilmoittivat, etteivät pitäneet ''Juhannustanssien'' kohua herättäneitä kohtia jumalanpilkkana, ja pääministeri [[Johannes Virolainen]] kertoi mielipiteenään, että ”yhteiskunnalla pitäisi olla toisia keinoja tässä asiassa kuin rikoslaki”.<ref>Suurpää, s. 267.</ref> Borg-Sundman korosti myöhemmin useaan otteeseen, että eduskuntakysely ei ollut suunnattu yksinomaan Salaman kirjaa tai yleensäkään kaunokirjallisuutta kohtaan, vaan se koski ”aikamme moraalista nihilismiä” yleensä.<ref>Suurpää, s. 266.</ref>

''Juhannustansseja'' on pidetty Salaman läpimurtoteoksena.<ref name="kirjasampo"/> Kirjasta syntynyt kohu vaikutti Salaman psyykeen ja hänen kirjailijatyöhönsä.<ref name="KB"/> Salama on itse kertonut haastattelussa, että kohun vuoksi hän alkoholisoitui useaksi vuodeksi ja hänen avioliittonsa hajosi.<ref>Nykänen s. 16.</ref> Oikeusprosessi aiheutti taloudellisia vaikeuksia ja yhteisöllisiä paineita, joita Salama purki etenkin 1960-luvun novelleissaan. Niiden päähenkilönä oli usein kirjailijan omakuva, ”ärhäkkä ja itsestääntietoinen” Harri Salminen. Nykyään Salama ja hänen tuotantonsa ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa kirjallisuudessa.<ref name="KB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/4832/ | Nimeke = Salama, Hannu (1936–)| Tekijä = Niemi, Juhani | Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 9.10.2006| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Tutkija [[Olli Löytty]] toteaa ''Juhannustanssien'' olevan osa suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanonia]], joka kuuluu esimerkiksi Turun yliopiston kirjallisuuden opintovaatimuksiin ja opiskelijoiden ”kirjalliseen yleissivistykseen”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/?5426_a=comments&5426_m=6276&s=3242 | Nimeke = Kirjallisuuden kansallinen kaanon| Tekijä = Löytty, Olli| Ajankohta = 25.3.2010| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>

”Salama-sota” ja muut 1960-luvun kirjasodat olivat poliittisia, ja ne kertovat ajankohtansa yhteiskunnallisista arvoista ja ajatusmaailmasta. Vasemmistolainen nuoriso kyseenalaisti edellisen sukupolven arvot, joita se piti vanhoillisina, eikä taideteoksen yhtenäinen tulkinta ollut enää mahdollista. Salaman armahdusta voidaan pitää merkkinä siitä, että yksilön sananvapaus asetettiin etusijalle siihen nähden, aiheuttiko se mahdollisesti jollekulle toiselle mielipahaa.<ref name="kysy"/> Kohu johti lopulta rikoslain 10. luvun uusimiseen siten, että normaalirangaistukseksi julkisesta jumalanpilkasta tuli sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Aiemmin siitä oli seurannut vankeus tai enintään neljän vuoden [[kuritushuone]]tuomio. Eduskunta hyväksyi lainmuutoksen vuonna 1971.<ref> Mitä missä milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971. ISSN 0540-4606</ref>

*{{Kirjaviite | Tekijä = Nykänen, Elina | Nimeke = Salamasota. Arvomaailmojen ristiriita Juhannustanssit-kohussa 60-luvulla | Vuosi = 2001 | Selite = Pro gradu -työ| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Tunniste = | www = https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12158/elinykanen.pdf?sequence=1| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 17.10.2013}}