Ero sivun ”Tanskan valtaus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pari lähdepyyntöä |
||
Rivi 25:
== Suunnitelma ==
Saksan sodanjohdon hyökkäyssuunnitelma Tanskaan Weserübung Süd sisältyi suurempaan kokonaisuuteen [[operaatio Weserübung]], joka sisälsi myös samanaikaisen [[taistelu Norjasta|Norjan valtaamisen]]. Hyökkäysten tarkoituksena oli [[Ruotsi]]n rautamalmitoimitusten jatkuvuuden takaaminen [[Narvik]]in satamasta. Norjan miehittämiseksi [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimien]] [[ilmaherruus|ilmaherruutta]] pidettiin tärkeänä, ja ilmaherruuden saavuttamiseksi [[Aalborgin lentoasema|Aalborgin lentokenttä]] piti saada ilmavoimien käyttöön. Samassa yhteydessä Saksan ilmapuolustuksen pohjoisrajaa saatiin siirrettyä pohjoisemmaksi. Lisäksi Norjan vuonot takaisivat [[Kriegsmarine|Saksan laivaston]] [[sukellusvene]]ille runsaasti suojaisia tukikohtia ja [[Skagerrak]]in hallinta mahdollistaisi kotimaan satamien käytön.{{lähde}}
Ryhmä XXI julkaisi 20. maaliskuuta operaatiokäsky numero 1:n Tanskan miehittämistä varten, ja tämän jälkeen Weserübung Süd -suunnitelma muokattiin operaatiokäskyksi. [[Saksan XXXI armeijakunta]] täydensi käskyä 21. maaliskuuta ennen kuin se jaettiin joukoille. Armeijakuntaan kuuluivat [[Saksan 170. jalkaväkidivisioona|170. divisioona]], jonka rykmenteistä yksi oli varustettu kuorma-autoilla, [[Saksan 198. jalkaväkidivisioona|198. divisioona]], [[Saksan 11. panssaridivisioona|11. motorisoitu prikaati]], kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa, kaksi raskasta kenttätykistöpatteria, kaksi panssarivaunukomppaniaa ja kolme panssarijunaa. Ilmavoimat liittivät osastoon laskuvarjokomppanian, moottoripyöräkomppanian ja kaksi ilmatorjuntakonekivääripataljoonaa.<ref>Ziemke, Earl F., s. 63.</ref>
Rivi 62:
Maailman ensimmäinen sotatoimien osana tehty maahanlasku toteutettiin, kun 96 1. laskuvarjorykmentin 4. komppanian laskuvarjojääkäriä hyppäsi yhdeksästä KGzbV 1:n 4. lentueen [[Junkers Ju 52]] -kuljetuskoneesta varmistamaan [[Falster]]in ja [[Masnedø]]n välisen [[Storstrømin silta|Storstrømin sillan]]. Saksalaiset kohtasivat Masnedøn rannikkolinnakkeella ainoastaan kaksi siviiliä ja yhden upseerin. Hyökkäys avasi tien 198. jalkaväkidivisioonan 305. jalkaväkirykmentin III pataljoonalle, jonka tehtävänä oli edetä Kööpenhaminaan.<ref>Dildy, Douglas C., s. 36.</ref>
Reilua tuntia myöhemmin satoja laskuvarjosotilaita siirrettiin Aalborgiin miehittämään lentokenttä, jota tarvittiin Norjan taisteluiden tukeutumisessa. Lentokentällä ei kohdattu vastarintaa, ja se otettiin heti käyttöön siirrettäessä joukkoja ja materiaalia [[Fornebu]]hun [[Norja]]an.{{lähde}}
=== Maihinnousut ===
| |||