Ero sivun ”Lennokki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lennokit sotilaskäytössä: yhdysviiva + lyh, korjaus |
p fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Rc-chipmunk-hcrcf-jmc-080330.jpg|thumb|220px|Lennokin lennätystä]]
'''Lennokki''' on ilmaa raskaampi miehittämätön pienoisilma-alus. Täysikokoista ilma-alusta pienemmästä koostaan huolimatta lennokki lentää samojen [[aerodynamiikka|aerodynaamisten]] ilmiöiden avulla kuin miehitetty ilma-alus. Lennokkeihin kuuluvat kiinteäsiipisten pienoisilma-alusten lisäksi pyöriväsiipiset pienoisilma-alukset, kuten pienois[[autogiro]]t ja pienois[[helikopteri
Lennokkeja käytetään mm. leluina, harrastekäytössä, sotilaskäytössä, mittauksessa ja valokuvauksessa.
Lennokkien koot vaihtelevat muutamasta kymmenestä sentistä useaan metriin, ja painot muutamasta grammasta jopa useisiin kymmeniin kiloihin. Yleisimmät harrastekäytössa olevat radio-ohjattavat lennokit ovat siipien kärkiväliltään noin 1-2 m ja painoltaan 1-6 kg.{{lähde}} Tähän tekevät poikkeuksen liidokit, joiden siiven kärkiväli saattaa olla kuusikin metriä.
==Voimanlähteet==
Lennokki voi lentää joko moottorin avulla tai ilman moottoria, kuten [[purjelentokone]], jolloin lentoonlähtö tapahtuu heittämällä lennokki ilmaan käsin, erilaisilla hinausmenetelmillä tai linkoamalla [[Katapultti|katapultiksi]] kutsutulla lähtökiskolla. Moottoritonta lennokkia kutsutaan ''liidokiksi''. Liidokki lentää kuten purjelentokone: auringon lämmittämän ilman noustessa ylöspäin voi liidokki nousta ilman mukana useiden satojen metrien korkeuteen. Lentoaika voi olosuhteista ja lennättäjän taidoista riippuen olla muutamista minuuteista useisiin tunteihin.{{lähde}}
Lennokeissa käytetään muun muassa metanolia tai bensiiniä käyttäviä [[polttomoottori|polttomoottoreita]], kerosiinilla toimivia [[suihkumoottori|suihkumoottoreita]], akuista virtansa saavia [[sähkömoottori|sähkömoottoreita]], kumimoottoreita sekä kaasun paineella toimivia mäntämoottoreita.
Rivi 19 ⟶ 18:
Lennokki voi olla joko vapaastilentävä tai eri tavoin ohjattava. Vapaastilentävä lennokki lentää ilman lennättäjän ohjausta. Ohjattavia lennokkeja lennättäjä voi ohjata lennon aikana erilaisilla langattomilla kauko-ohjausmenetelmillä tai siimaohjattua lennokkien pitkien siimojen avulla.
Kauko-ohjausmenetelmistä ylivoimaisesti yleisin on [[radio-ohjaus]] (RC, Radio Control). Markkinoilla on runsaasti erilaisia lennokeihin tarkoitettuja radio-ohjauslaitteita. Radio-ohjauksella voidaan ohjata lennokin korkeusperäsintä, sivuperäsintä, siivekkeita, moottorin kierroslukua, laskusiivekkeitä, laskutelineitä, laskuvaloja jne. sen mukaan kuinka monta eri kanavaa käytetty ohjauslaitteisto tukee. Harrastekäyttöön tarkoitettujen radio-ohjauslaitteiden kantomatka on jopa yli kilometrin, joten ainakin isompaa lennokkia voi lennättää useiden satojen metrien korkeudella
Siimaohjattua lennokkia puolestaan ohjataan siihen kiinnitetyillä siimoilla, joiden avulla lennättäjä voi ohjata yleensä lennokin korkeusperäsintä, mutta myös moottorin kierroslukua, laskutelineitä jne. voidaan ohjata siimoilla. Siimaohjattu lennokki kiertää kehää lennättäjänsä ympärillä ja koneella voi operoida siimojen pituuden säteisellä puolipallon muotoisella alueella lennättäjän ympärillä. Siimaohjauksen suosio on vähentynyt viime vuosikymmeninä radio-ohjauslaitteiden kehittymisen ja halpenemisen myötä.
Rivi 34 ⟶ 33:
==Lennokit viihteessä==
Monissa sotaelokuvissa käytettiin aikaisemmin oikeiden lentokoneiden sijasta lennokkeja erilaisissa lentohyökkäys. jne. kohtauksissa tuotantokustannuksien alentamiseksi. Suomalaisista elokuvista lennokkeja on käytetty mm. [[Talvisota (elokuva)|Talvisota-elokuvan]] kuvauksissa, joiden ajaksi suomalaiset lennokkiharrastajat perustivat Finnish RC Show Flyers -tiimin rakentaen elokuvaa varten useita yksi- ja kaksimoottorisia radio-ohjattavia mallilennokkeja.{{lähde}} Nykyisin digitaaliset erikoistehosteiden toteutukset ovat käytännössä poistaneet lennokkien tarpeen elokuvatuotannoissa.
Nelonen TV-kanavan Talent Suomi-kilpailussa esiintyi syksyllä 2009 Flying Circus-ryhmä, jonka esitys perustui radio-ohjattavilla sisätaitolennokeilla tehtyyn [[aeromusikaali]]iin. <ref>http://www.flyingcircus.fi/ Flying Circus ryhmän kotisivut</ref> <ref>http://www.nelonen.fi/video?vt=video&vid=42796 Flying Circus ryhmän esitys Tampereen Talent karsinnassa</ref>
==Lennokit sotilaskäytössä==
[[Kuva:RQ-1 Predator.jpg|thumb|220px|Yhdysvaltalainen [[tiedustelulennokki]] [[RQ-1 Predator]]
Leikki- ja harrastekäytön lisäksi lennokkeja käytetään myös sotilas- ja vakoilukäytössä muun muassa [[tiedustelulennokki|tiedustelulennokkeina]] ja ilmatorjunta-aseiden harjoitusmaaleina. Yhdysvallat on suurin sotilaskäytössä olevien lennokkien käyttäjä, ja käyttää esim. aseistettuja [[RQ-1 Predator|Predator]]-lennokkeja aktiivisesti Afganistanissa ja muilla kriisialueilla.
Suomen puolustusvoimilla on myös käytössään miehittämätön lentotiedustelujärjestelmä, jonka kalustona ovat [[RUAG_Ranger|Ranger]]-tiedustelulennokit.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Maavoimat/Perustietoa/Maavoimien+kalustoa+sivustoalueen+etusivu/Maavoimien+ilmailu+-+Maavoimien+kalustoa/Ranger+-lentotiedustelujarjestelma+-+Maavoimien+ilmailu+-+Maavoimien+kalustoa/Ranger+-lentotiedustelujarjestelma+-+Maavoimien+ilmailu+-+Maavoimien+kalustoa | Nimeke = Ranger -lentotiedustelujärjestelmä | Julkaisu = puolustusvoimat.fi | Ajankohta = 22.12.2011 | Julkaisija = Suomen puolustusvoimat | Viitattu = 23.5.2012}}</ref> Lisäksi puolustusvoimat käyttää eri kokoisia radio-ohjattavia lennokkeja ilmatorjunta-ammuntojen harjoitusmaaleina.
Joidenkin ulkomaisten armeijoiden ja tiedusteluorganisaatioiden tiedustelu- ja vakoilukäytössä olevat "Micro-[[UAV]]":t, eli mini
Sotilaskäytössä ei lennättäjällä tarvitse välttämättä olla näköyhteyttä lennokkiin, vaan monipuoliset kauko-ohjaus- ja mittausjärjestelmät ([[tutka]], [[GPS]] jne.) mahdollistavat lennokin korkeuden ja suunnan määrittämisen esim. satellittiyhteyden välityksellä periaatteessa miltä etäisyydeltä tahansa.
| |||