Ero sivun ”Bertrand Russell” versioiden välillä

Nuorena Russell koki ystävänsä vaimon kuolinvuoteella syvästi tunteellisen kokemuksen. Hän kirjoitti myöhemminmuuttuneensa muuttuneensatuolloin parissa minuutissa Britannian imperialismin vastustajaksi sekä [[pasifismi|pasifistiksi]]. Alun perin talouspoliittista [[liberalismi]]a kannattanut Russell siirtyi myöhemmin [[sosialismi]]n kannattajaksi. Hän vieraili [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] sen varhaisvuosina ja tapasi [[Vladimir Lenin|Leninin]], mutta totesi matkallaanjärjestelmän Neuvostoliiton liianpettymyksekseen epädemokraattiseksi ja Leninin epäinhimilliseksi. Tämän matkan pohjalta syntyi kirja ''The Practice and Theory of Bolshevism''. Russell pyrki [[Albert Einstein]]in tavoin hahmottelemaan yhteiskuntaa, jossa yhdistyisivät [[demokratia]] ja keskusjohdettusosialistinen talousjärjestelmä. Hän ei kuitenkaan mieltynyt [[Marxilaisuus|marxilaisuuteen]] ja vertasi sitä dogmaattisuudessaan taloususkontoon.

[[ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisessä maailmansodassa]] Russell oli pasifisti ja joutui tämän vuoksi vankilaan, mutta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aattona hän katsoi, että [[Adolf Hitler|Hitler]] on pysäytettävä vaikka asein. Toisen maailmansodan jälkeen hän osallistui [[ydinase]]ita vastustavaan toimintaan. Hän ajatteli että valtioiden on luovutettava valtaansa jollekin kansainväliselle auktoriteetille (kuten vaikka [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]), ja aloitettava tätä kautta aseistariisunta. Vielä 87-vuotiaana Russell kannettiin mielenosoituksesta vankilaan. Russell seurasi viimeisinä vuosinaan Vietnamin sotaa ja toukokuussa [[1967]] pidettiin [[Tukholma]]ssa hänen alullepaneman epävirallisen "Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen" istunto, jonka tarkoituksena oli selvittää oliko [[Yhdysvallat]] mahdollisesti syyllistynyt sotarikoksiin [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] (kahdeksan päivän "oikeudenkäynnin" tuloksena Yhdysvallat todettiin syylliseksi).

Russell propagoi monissa kirjoissaan erilaisia liberaaleja oppeja, kuten vapaata seksuaalisuutta ja uudenlaisia koulutusmenetelmiä (joita hän pyrki myös kokeilemaan käytännössä). Hänet tunnettiin myös [[kristinusko]]n ja [[marxilaisuus|marxilaisuuden]] vastustajana. Russell uskoi nuorena [[Jumala]]an ja [[vapaa tahto|vapaaseen tahtoon]], mutta hän muutti näkemyksiään pian. Russellin ''[[Why I am not a Christian]]'' ([[1957]]) on tunnettu teos [[uskonnottomuus|uskonnottomuudesta]]. Russell kirjoittipiti elämäkerrassaanitseään tarkalleen ottaen [[agnostismi|agnostikkona]], koska hänen mielestään jumalan olemassa olemattomuutta ei voida varmasti todistaa.<ref>Russell tarkoitti siis "ateismilla" positiivista tai vahvaa ateismia, jossa väitetään, että hänelläjumalan oliolemassa useimmistaolemattomuus ihmisistävoidaan poiketentietää.</ref> haluHän tutkiakuitenkin sanoi, ovatkoettei hänen uskomuksensamaailmankuvansa tosiaeroa käytännössä [[ateismi|ateistin]] maailmankuvasta, ja että hän ei pidä esimerkiksi kristinuskon jumalan olemassaoloa sen todennäköisempänä kuin kreikkalaisten [[Olympolaiset jumalat|Olymposvuoren jumalten]].