Ero sivun ”Friitala (yritys)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 213.139.191.111) ja palautettiin versio 13588722 käyttäjältä Shinnin |
|||
Rivi 8:
Liike työllisti aluksi Hellmannin lisäksi kaksi työntekijää ja seuraavan kahden vuoden kuluessa heitä palkattiin kaksi lisää. Maaliskuussa 1894 Hellman avasi liikkeen [[Pori]]n [[Yrjönkatu (Pori)|Yrjönkadulle]]. Kaksi vuotta myöhemmin valmistui verstaan vieressä sijainneeseen Uotilan talon navettaan nahkatehdas, jonka koneet saivat käyttövoimansa [[höyrykone]]esta. Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat paikallisista materiaaleista muokatut päällis- ja pohjallisnahat. Myös [[Lammas|lampaannahan]] valmistuksesta tuli huomattava tuotannonhaara, sitä käyttivät muun muassa [[Kirjansidonta|kirjansitojat]] sekä lakkitehtailijat.<ref name=digi/>
1900-luvun ensimmäisinä vuosina Hellmanin liike laajensi tuotantoaan [[Valjaat|valjaisiin]], [[Satula|satuloihin]] sekä muihin hevosvarusteisiin. Vuonna 1904 valmistui nahkatehtaalle uusi kolmikerroksinen lisärakennus, johon hankittiin myös uutta koneistoa. Ennen [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhkeamista tehdas laajeni vielä muun muassa uudella konttorirakennuksella, jonka yhteydessä oli myös Hellmanin perheen asunto. Vuonna 1913 nahkatehdas vaihtoi vaihtoi höyryvoiman sähköön. [[Rosenlew|W. Rosenlew & Co.]] oli rakentanut oman voimalaitoksen Poriin, josta sähkölinja vedetiin myös vajaan
Liikkeen toiminta oli kasvanut jo niin suureksi, että syksyllä 1917 Arthur Hellman päätti muuttaa sen [[osakeyhtiö]]ksi, jonka omistajiksi tuli koko hänen perheensä. Yhtiö aloitti toimintansa nimellä ''Friitalan Nahkatehdas Osakeyhtiö''. Tehdas oli käynnissä myös vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana, mutta se toimi [[Punakaarti|punaisten]] valvonnassa. Arthur Hellman koki sodan aikana myös henkilökohtaisen mentyksen, kun hänen [[Valkoiset|valkoisten]] puolella sotinut poikansa Antero Hellman kuoli taistelussa.<ref name=digi/>
Rivi 16:
1920-luvun lopulla Friitala laajensi tuotantoaan erilaisiin nahka-asusteisiin. Tavallisten käyttövaatteiden lisäksi valikoimaan kuului muun muassa lentäjille ja sotilaille sekä eri lajien urheilijoille tarkoitettuja nahka- ja turkisasuja.<ref name=ffoy>[http://www.friitala.fi/history.php Friitala Fashion Oy:n historia.] Viitattu 24.3.2013.</ref> Arthur Hellman luopui toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1928 ja tilalle astui Hellemaaksi nimensä muuttanut Artturi.<ref name=sks/> Yhtiö alkoi myös entistä enemmän suuntautumaan ulkomaille, se osallistui muun muassa [[Leipzig]]in messuille [[Saksa]]ssa vuonna 1930. Friitalan tuotteet saavuttivat suurta arvostusta kotimaassa, esimerkiksi vuonna 1931 valmistuneen [[Eduskuntatalo]]n tuolit verhoiltiin yrityksen toimesta. Lisäksi Friitala on myöhempinä vuosikymmeninä vastanut muun muassa [[Finlandia-talo]]n sekä [[Kansallisteatteri]]n istuimien verhoilusta.<ref name=ffoy/> Vuonna 1936 valmistui suuri tiilirakenteinen nahkatehdas, joka saavutti nykyisen ulkoasunsa 1950-luvulla. Arthur Hellman puolestaan kuoli vuotta myöhemmin 63-vuotiaana.
[[Tiedosto:Friitalan nahkatehdas.jpg|thumb|250px|left|Friitalan nahkatehdas 1940-luvulla.]]
== Sotavuodet ja 1950-luku ==
Sotavuosina Friitalan tuotanto meni lähes kokonaan armeijan tarpeisiin. Tehtaan toimintaa vaikeuttivat ulkomaisen raakanahan tuonnin vähentyminen sekä yleinen pula tuotannon vaatimista tarvikkeista. Myös suuri osa tehtään työntekijöistä oli joutunut rintamalle. [[Jatkosota|Jatkosodan]] loppuvaiheen aikana Friitala sai kuitenkin lisättyä tuotantoaan ostamalla nahkoja ja [[Vuota|vuotia]] Saksasta sekä [[Turkki|Turkista]].<ref name=sks/>
| |||