Ero sivun ”Ideaoppi” versioiden välillä

Ideat ovat aistimaailmassa havaittavien asioiden olemuksia: ne ovat se, mitä ilman asiat eivät olisi sitä mitä ne ovat. Maailmassa on esimerkiksi lukemattomia pöytiä, jotka ovat valmistettuja eri aineksista, mutta niiden olemuksena on sama "Pöydän" idea.<ref>Platon: ''Kratylos'' 389d-390a: "[Ei] myöskään jokainen seppä, joka valmistaa samaa työkalua samaan tarkoitukseen, muovaa samaa rautaa. Mutta jos seppä vain antaa työkalulle saman hahmon vaikka käyttääkin eri rautaa, työkalu on oikea".</ref> Platon katsoi myös, että kaikessa todellisessa tiedossa on kyse ideoiden tuntemisesta järjen avulla.<ref name="Platon-Faidros-247"/><ref>Platon: ''Theaitetos'' 185d-e: "[S]ielu vain itsensä avulla toteaa, mikä on kaikelle yhteistä".</ref>

 

Näin Platon katsoi filosofian olevan eräänlaista maailman riisumista &mdash; varmojen ja ikuisten asioiden, jotka ovat piilotettuja ja kiedottuja muuttuvaan ja maalliseen, etsimistä. Filosofian tehtävänä oli tämän muuttuvan ja maallisen hunnun riisuminen ja kohoaminen kohti kaikkein ylimmäistä ideaa, joka sisältää myös kaikki muut alemmat ideat ja jossa ei ole mitään sellaista jota aistit voisivat lähestyä. Yksittäiset ideat ovat vain hypoteettisia käsitteitä, joille voidaan antaa todellinen pohja vain korkeampien hypoteesien kautta.