Ero sivun ”Hokkaidonkoira” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19:
== Ulkonäkö ==
Rotu on keskikokoinen ja voimakas, ja sillä on pienet, kolmionmuotoiset ja pystyt korvat. Urokset ovat 48,5-51,5 cm korkeita ja nartut 45,5-48,5 cm korkeita. Painoa on n. 15-20kg. Pienet silmät ovat hiukan vinot, tummanruskeat ja kolmionmuotoiset. Kielessä voi olla mustansinertäviä läikkiä - koiramaailmassa harvinainen ominaisuus, jonka arvellaan periytyneen kahden muun saman piirteen omaavan rodun, [[chow chow]]'n ja [[shar pei]]'n kantarodulta ''tang''-koiralta.
<gallery>
Kuva:Rzeszów 19.02.2011 Hokkaido inu pl2.jpg|Pää
Kuva:Hokkaido Inu 2.JPG|Mustalaikukas kieli
</gallery>
Hokkaidolla on keskipitkä turkki, ja pehmeä alusvilla, josta johtuen rotu on hyvin säänkestävä. Värejä ovat punainen, valkoinen, [[musta (koiraväri)|musta]], raidallinen ([[brindle (koiraväri)|brindle]]), seesami, sekä musta vaalein merkein (black and tan). Koira kantaa häntäänsä selän päällä sirpin muodossa tai kippuralla.
<gallery>
Kuva:Hokkaido 02 der.jpg|Punainen
Kuva:Hokkaido Inu 3.JPG|Valkoinen
</gallery>
== Luonne ja käyttäytyminen ==
[[Kuva:お父さん.jpg|thumb|250px|right|Softbankin maskotti.]]
Rotu on tunnettu uskollisuudestaan ja rohkeudestaan. Se on luonteeltaan hyvin valpas ja epäluuloinen, mikä tekee rodusta hyvän vahtikoiran. Hokkaidoa on käytetty erityisesti peuran ja karhun metsästyksessä. Seurakoirana hokkaido älykäs ja ystävällinen, sekä hyvin energinen, vilkas ja nopea. Se saattaa olla vieraita kohtaan kuitenkin epäluuloinen tai välipitämätön. Hokkaido kiintyy voimakkaasti isäntäänsä: se ulvookin susimaisesti kohdatessana tämän, se kertoo koiran olevan iloinen. Muuten hokkaido ei pidä turhaa meteliä. Rodulla on hyvä suuntavaisto, sekä voimakas riistavietti. Hokkaidon omistajalla on hyvä olla aiempaa kokemusta koirista rodun suuren itsepäisyyden takia. Hokkaidot oppivat nopeasti, mutta ne kyllästyvät helposti jatkuviin toistoihin ja tekevät töitä niin kauan kuin itse tuntevat hyötyvänsä siitä. Niillä ei ole erityisempää miellyttämisenhalua.
| |||