Wikipedia

Ero sivun ”Mannerheim-risti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
rv, eston kiertoa
Lisätty lähteistetty tieto: Gallen-Kallela ei voinut piirtää Mannerheim-ristiä, koska kuoli 1932, mutta risti perustettiin vasta 1940.
Rivi 1:
[[Kuva:Mannerheimkruis der Eerste en Tweede Klasse.jpg|thumb|180px|Mannerheim-risti (yllä 1.lk ja alla 2.lk, Ristikkäiset marsalkansauvat merkitsevät toiseen kertaan myönnettyä II luokkaa)]]
'''Mannerheim-ristin ritariksi''' nimitettiin [[jatkosota|jatkosodan]] aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta. Mannerheim-ristin 1. ja 2. luokan ristit kuuluvat [[Vapaudenristin ritarikunta]]an. Ritarikunnan sisäisessä järjestyksessä 1. luokan Mannerheim-risti on toisena Vapaudenristin Suurristin (VR SR) jälkeen. 2. luokan Mannerheim-risti on järjestyksessä neljäs. 1. ja 2. luokan väliin sijoittuu Vapaudenristin 1. luokka rintatähtineen (VR 1 rtk.)
 
Ristin piirsi [[Oskar Pihl]] Vapaudenristien pohjalta, jotka [[Akseli Gallen-Kallela]] oli suunnitellut.<ref>[http://www.mannerheim-ristinritarit.fi/mannerheim-risti/perustaminen Perustaminen, Mannerheim-risti] Mannerheim-ristin ritarit</ref>
 
Puolustusvoimien komentajina toimi sotien jälkeen kolme Mannerheim-ristin ritaria: kenraalit Erik Heinrichs (1945), [[Kaarlo Heiskanen]] (1954–1959) ja [[Yrjö Keinonen]] (1965–1969). Viimeinen puolustusvoimien palveluksessa ollut ritari oli merivoimien komentajana vuosina 1966–1974 toiminut vara-amiraali [[Jouko Pirhonen]]. <ref> Marskin ritarit (2011), s. 53. </ref>
Rivi 11 ⟶ 13:
Ensimmäinen ritari oli 5. divisioonan komentaja, eversti [[Ruben Lagus]], nimityspäivä on [[22. heinäkuuta]] [[1941]]. Seuraava ritari oli VI armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri [[Paavo Talvela]], kolmas 14. divisioonan komentaja, eversti [[Erkki Raappana]] ja neljäs jalkaväkirykmentti 27:n panssaritorjuntatykin ampuja, sotamies [[Vilho Rättö]].
 
== Lisäyksiä ja muutoksia ==
 
Vuoden [[1940]] joulukuussa tehtiin lisäys Vapaudenristin ja Vapaudenmitalinritarikunnan kunniamerkeistä [[8.joulukuussa joulukuuta]] [[1939]] annettuun asetukseen tehtiin lisäys vuotta myöhemmin, jolloin sen 4. pykälä totesi: ''"Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi."'' 1. lk:n ristin voi saada vain kerran.
 
Ristin myöntämistä koskeviin säädöksiin tehtiin sodan aikana kaksi huomattavaa muutosta. ''Laki kunniapalkinnon suorittamisesta...'' [[14. toukokuuta]]toukokuussa 1943, jollajolloin ristiin liitettiin valtion varoista maksettava kunniapalkinto 50&nbsp;000 markkaa, joka suuruudeltaan vuonna 1943 vastasi vakinaisessa palveluksessa olevan luutnantin vuosipalkkaa. Toisena muutoksena [[18. elokuuta]]elokuussa 1944 lisättiin asetukseen mahdollisuus palkita 2. lk:n ristin saanut sotilas uusista ansioista toistamiseen 2. lk:n ristillä. Tällöin kannetaan vain jompaa kumpaa ristiä, mutta lisäksi yläpuolella [[marsalkansauva]]kuviosta muodostettua [[solki|solkea]]. Vaihtoehtoisesti 2. lk:n ristin saanut voidaan palkita 1. lk:n ristillä.
 
==Osallistuminen Linnan juhliin==
Rivi 22 ⟶ 25:
[[Kuva:Marskin ritareita!.jpg|thumb|250px|Mannerheim-ristin ritareita: vasemmalta kapteeni [[Eero Kivelä]], kenraalimajuri [[Aaro Pajari]], kapteeni [[Juho Pössi]], alikersantti [[Vilho Rättö]] (1945).]]
 
1. luokan ritariksi nimitettiin kaksi henkilöä; ylipäällikkö, sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Gustaf Mannerheim]] ja yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali [[Erik Heinrichs]]. Mannerheim sai samalla kertaa sekä 1. ja 2. luokan Mannerheim-ristit [[7. lokakuuta]] 1941 presidentti [[Risto Ryti]]n ja siihen mennessä nimitettyjen 17 ritarin esityksestä. Mannerheimille myönnettiin siis alempiarvoinen Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkki, vaikka hänellä oli sotilaallisista ansioista jo Vapaudenristin suurristi miekkoineen (1918).
 
==Toistamiseen ritariksi nimetyt==
Rivi 32 ⟶ 35:
 
==Sosiaalinen ja maakunnallinen tausta sekä sotilasarvot==
Lähes puolet ritareista (81) oli syntyisin maanviljelijäperheistä; toiseksi eniten oli virkamiesten (32) ja kolmanneksi eniten liikkeenharjoittajien poikia (30). Eniten ritareita oli kotoisin [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjala]]sta (49), toiseksi eniten [[Pohjanmaa]]lta (34) ja kolmanneksi eniten [[Savo]]sta (30). Neljä ritaria oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneistä ritareista 141 oli kotoisin maalaiskunnista ja 46 kaupungeista. [[Jääkäriliike|Jääkäreitä]] oli ritareista 20. [[Suojeluskunta]]järjestöön kuului 121 ritaria eli liki kaksi kolmasosaa kaikista ritareista. Yksi ritareista oli taistellut [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] (1918) [[punakaarti]]ssa, joutunut [[valkoinen terrori#Vankileirit|vankileiri]]lle ja tuomittu [[valtiopetos|valtiopetoksesta]]: korpraali [[Arvid Janhunen]], joka oli ensimmäinen [[sankarivainaja|sodassa surmansa saanut]] ritari.<ref name=Arvi>Pasi Jaakkonen: ''Ensimmäisenä kaatui punavankileirin Arvi.'' Marskin ritarit (2011), s. 68−70.</ref> Nimityshetkellä oli ritareista upseereja 110, aliupseereja 58 ja miehistöä 23.<ref>Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti, s. 15. Helsinki: Sanoma News Oy, 2011.</ref>
 
==Kaatuneet ja sodan aikana kuolleet ritarit==
28 ritariksi nimitettyä kaatui, yksi teki [[itsemurha]]n ja yhdeksän kuoli muista syistä jatkosodan aikana. Ensimmäisenä kaatui korpraali [[Arvid Janhunen]], joka kuoli [[Karhumäki|Karhumäen]] lähistöllä 26. marraskuuta 1941.<ref>Pasi Jaakkonen: ''Ensimmäisenä kaatui punavankileirin name=Arvi.'' Marskin ritarit (2011), s. 68−70.</ref> Viimeinen kaatunut ritari oli kapteeni [[Paavo Kahla]], joka sai surmansa tiedustelulennolla [[Kittilä]]ssä 23. lokakuuta 1944.<ref>Marskin ritarit (2011), s. 46.</ref>
 
==Luettelo ritareista==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim-risti”