Ero sivun ”Søren Kierkegaard” versioiden välillä

'''Søren Aabye Kierkegaard''' ([[5. toukokuuta]] [[1813]] [[Kööpenhamina]] &ndash; [[11. marraskuuta]] [[1855]] Kööpenhamina) oli [[tanska]]lainen teologi ja filosofi, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä [[kristinusko|kristilliseen]] [[teologia]]an, [[fenomenologia]]an että [[eksistentialismi]]in.<ref name=Ens>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten-Kreikka) | Sivu = 2947 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1978 | Tunniste = 951-1-04658-6}}</ref>

Kierkegaard syntyi seitsenlapsisen perheen nuorimpana. HänAhdistunutta isäsuhdetta, syyllisyydentunnetta ja synkkämielistä kasvatusta seurasi 1841 ero rakastetusta Regine Olsenista vuoden kihlauksen jälkeen. Kierkegaard suoritti teologian kandidaatin tutkinnon vuonna 1840 ja väitteli teologian maisteriksi vuonna 1841. KierkegaardHän ei kuitenkaan päässyt eikä hakeutunut [[pappi|papin]] uralle.<ref name=Ens /> Kierkegaard eli enimmäkseen kauppiasisänsä Michael Kierkegaardin hankkimalla varallisuudella, jonka turvin hän kykeni kirjoittamaan ja julkaisemaan teoksiaan ja ''Øieblikket''-sanomalehteä. Kierkegaard teki koko elämänsä aikana vain kolme kuukautta palkkatyötä &ndash; nekin [[latina]]n opettajana.

Kierkegaardia on myöhemmin kutsuttu [[fideismi|fideistiksi]], sillä hän hylkää järjen todellisuuden perusteiden etsinnässä ja sen sijaan kääntyy ihmisen sisäisen tunteen puoleen. Kierkegaard pitää kristinuskoa suurimpana mahdollisena [[paradoksi]]na, joka on mahdollista omaksua vain ''uskon hypyllä''. Kristillistä kirkkoa hän arvosteli sen orjuuttavuudesta, ja kannustikin ihmisiä löytämään ”oman uskonsa”. Teoksessaan ''Pelko ja vavistus'' (1843) Kierkegaard ihannoi [[Abraham]]ia, joka luottaa Jumalaan niin syvällisesti, että on Jumalan käskystä valmis uhraamaan oman poikansa Iisakin. Kierkegaardin pääteoksena pidetään yleensä ''[[Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus|Päättävää epätieteellistä jälkikirjoitusta]]'' (1846), jossa Kierkegaard käy läpi ajattelunsa tärkeimpiä teemoja ja selventää käsitystään esteettisestä, eettisestä ja uskonnollisesta olemisen tasosta.<ref name=Ens />