Ero sivun ”Mannerheim-risti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
 
==Sosiaalinen ja maakunnallinen tausta sekä sotilasarvot==
Lähes puolet ritareista (81) oli syntyisin maanviljelijäperheistä; toiseksi eniten oli virkamiesten (32) ja kolmanneksi eniten liikkeenharjoittajien poikia (30). Eniten ritareita oli kotoisin [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjala]]sta (49), toiseksi eniten [[Pohjanmaa]]lta (34) ja kolmanneksi eniten [[Savo]]sta (30). Neljä ritaria oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneistä ritareista 141 oli kotoisin maalaiskunnista ja 46 kaupungeista. [[Jääkäriliike|Jääkäreitä]] oli ritareista 20. [[Suojeluskunta]]järjestöön kuului 121 ritaria eli liki kaksi kolmasosaa kaikista ritareista. Yksi ritareista oli taistellut [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] (1918) [[punakaarti]]ssa, joutunut vankileirille[[valkoinen terrori#Vankileirit|vankileiri]]lle ja tuomittu [[valtiopetos|valtiopetoksesta]]: korpraali [[Arvid Janhunen]], joka oli ensimmäinen [[sankarivainaja|sodassa surmansa saanut]] ritari.<ref name=Arvi>Pasi Jaakkonen: ''Ensimmäisenä kaatui punavankileirin Arvi.'' Marskin ritarit (2011), s. 68−70.</ref> Nimityshetkellä oli ritareista upseereja 110, aliupseereja 58 ja miehistöä 23.<ref>Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti, s. 15. Helsinki: Sanoma News Oy, 2011.</ref>
 
==Kaatuneet ja sodan aikana kuolleet ritarit==