Ero sivun ”Geneettinen koodi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ehostusta |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Proteines.png|thumb|right|300px|[[Proteiinisynteesi]] tapahtuu geneettisen koodin mukaan.]]
'''Geneettinen koodi''' ilmoittaa, mitkä kolmen emäsparin jonot eli ''kodonit'' [[DNA]]- tai [[RNA]]-molekyylissä vastaavat [[proteiinisynteesi]]ssä mitäkin aminohappoa. Solun [[geeni]]t ovat [[nukleotidi|nukleotideista]] koostuvia [[DNA]]-säikeitä.
Kun proteiinia valmistetaan, geenin DNA kopioidaan lähetti-[[RNA]]:ksi, jonka mukaan proteiini tuotetaan. Emäksiä on neljää erilaista. DNA:ssa ne ovat [[adeniini]] A, [[tymiini]] T, [[sytosiini]] C tai [[guaniini]] G. [[Lähetti-RNA]]:ssa on tymiinin paikalla [[urasiili]] U.▼
DNA:ssa tai RNA:ssa oleva kodoni eli kolmen emäksen jono vastaa aina yhtä aminohappoa tai ohjausmerkkiä. Esimerkiksi [[metioniini]]a vastaa RNA:ssa kodoni adeniini-urasiili-guaniini, joka merkitään lyhyemmin AUG. Näin ollen kodonissa voi olla kolme eri emästä, mutta neljää eri tyyppiä. Kolmesta neljäntyyppisestä emäksestä voidaan muodostaa 4<sup>3</sup> eli 64 erilaista kolmen emäksen jonoa. Koska aminohappoja on vain 20, montaa aminohappoa vastaa useita eri emäsyhdistelmiä eli kodonia.▼
==Historia==
▲Emäksiä on neljää erilaista. DNA:ssa ne ovat [[adeniini]] A, [[tymiini]] T, [[sytosiini]] C tai [[guaniini]] G. [[Lähetti-RNA]]:ssa on tymiinin paikalla [[urasiili]] U.
▲Kolmesta neljäntyyppisestä emäksestä voidaan muodostaa 4<sup>3</sup> eli 64 erilaista kolmen emäksen jonoa. Koska aminohappoja on vain 20, montaa aminohappoa vastaa useita eri emäsyhdistelmiä eli kodonia.
Koodin selvittäminen alkoi vuonna [[1961]], kun [[Marshall Nirenberg]] ja [[Heinrich J. Matthaei]] totesivat, että kolmen urasiilin yhdistelmä vastaa [[fenyylialaniini]]a. Koodin kokonaisuudessaan sai selvitetyksi [[Har Gobind Khorana]] 1960-luvun lopulla.
== Nukleotidit, emäkset, RNA , DNA, kodoni ja antikodoni==
Rivi 39 ⟶ 29:
== RNA-kooditaulukko ==
{| class="wikitable"
Rivi 209 ⟶ 198:
== Geneettisen koodin synty ==
[[Kuva:Aminoacids table.svg|thumb|right|Geneettinen koodi.]]
Geneettisen koodin alkuperää ja historiaa ei tunneta, mutta tutkijoilla on silti joitain arvailuja geneettisen koodin historiasta. Monet biokemistit uskovat, että geneettisessä koodissa olisi ollut alkujaan vähemmän aminohappoja<ref>http://www.pnas.org/content/97/25/13690.full Testing a biosynthetic theory of the genetic code: Fact or artifact?, Terres A. Ronneberg, Laura F. Landweber and Stephen J. Freeland</ref>, mutta aminohappojen alkuperäistä määrää ja ilmestymisjärjestystä ei tiedetä. Esimerkiksi kahden emäksen kodoniin perustuva koodi olisi käynnistänyt aminohappojen synteesin ja aiheuttanut koodin laajenemisen.<ref>A new classification scheme of the genetic code http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code2/</ref><ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code2/evolution.html</ref> Ensimmäiset aminohapot olisivat saattaneet olla kemiallisesti stabiileimpia urasiilin ja guaniinin yhdistelmiä, jotka koodaavat proliinia, alaniinia, arginiinia ja lysiiniä<ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code2/ new classification scheme of the genetic code </ref><ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code_and_evolution/index.html New Classification Scheme of the Genetic Code is based on the purine-pyrimidine classification of the nucleotides</ref>.▼
▲Monet biokemistit uskovat, että geneettisessä koodissa olisi ollut alkujaan vähemmän aminohappoja<ref>http://www.pnas.org/content/97/25/13690.full Testing a biosynthetic theory of the genetic code: Fact or artifact?, Terres A. Ronneberg, Laura F. Landweber and Stephen J. Freeland</ref>, mutta aminohappojen alkuperäistä määrää ja ilmestymisjärjestystä ei tiedetä. Esimerkiksi kahden emäksen kodoniin perustuva koodi olisi käynnistänyt aminohappojen synteesin ja aiheuttanut koodin laajenemisen.<ref>A new classification scheme of the genetic code http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code2/</ref><ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code2/evolution.html</ref> Ensimmäiset aminohapot olisivat saattaneet olla kemiallisesti stabiileimpia urasiilin ja guaniinin yhdistelmiä, jotka koodaavat proliinia, alaniinia, arginiinia ja lysiiniä<ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code2/ new classification scheme of the genetic code </ref><ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code_and_evolution/index.html New Classification Scheme of the Genetic Code is based on the purine-pyrimidine classification of the nucleotides</ref>.
Tiedetään, että aminohapot joita valmistetaan soluissa samankaltaisia valmistusketjuja pitkin, omaavat samantyyppisen kodonin. Lyhyillä RNA-pätkillä, [[aptameeri|aptameereilla]] ja [[oligonukleotidi|oligonukleotideilla]] tehdyt tutkimukset viivaavat siihen, että tietyn tyyppiset lyhyet RNA:t reagoivat herkemmin tietyn tyyppisten aminohappojen kanssa.
Näin ollen siirtäjä-RNA:ita olisivat edeltäneet lyhyet, toisenlaiset RNA-ketjut ennen siirtäjä-RNA:ta tuottavien entsyymien syntyä. Luonnonvalinta olisi minimoinut geneettisen koodin pituuden kolmeen suojaksi mutaatioita vastaan.{{lähde}}
Jenan yliopistossa laadittu geneettisen koodin taulukko, joka perustuu emästen kemiallisiin ominaisuuksiin.<ref>http://www.imb-jena.de/~sweta/genetic_code_and_evolution/index.html New Classification Scheme of the Genetic Code</ref>
Rivi 246 ⟶ 230:
|-
! 100
| style="background-color: #FF9;" | Ala GC (C/U)
| style="background-color: #FF9;" | Thr AC (C/U)
Rivi 255 ⟶ 238:
| style="background-color: #FF9;" | Ala GC (A/G)
| style="background-color: #FF9;" | Thr AC (A/G)
| style="background-color: #FF9;" | Val GU (A/G)
| Ile/Met AU (A/G)
Rivi 284 ⟶ 266:
|}
Keltaisella alueella geneettisen koodin kolmas kodoni ei vaikuta aminohappoon. Näin ollen esimerkiksi [[proliini]]a Pro koodaavat RNA:ssa emäsydistelmät CCC, CCU, CCA ja CCG. Tässä puriinit A, G on merkitty kodonitunnuksella 1, ja pyrimidiinit tunnuksella 0. Emäkset G ja A sitoutuvat kolmella vetysillala, emäkset C ja U kahdella vetysillalla. Näin esimerkiksi emäspari UU sitoutuu heikosti neljällä vetysillalla, ja emäspari CC vahvasti kuudelle vetysillalla.▼
▲Tässä puriinit A, G on merkitty kodonitunnuksella 1, ja pyrimidiinit tunnuksella 0. Emäkset G ja A sitoutuvat kolmella vetysillala, emäkset C ja U kahdella vetysillalla. Näin esimerkiksi emäspari UU sitoutuu heikosti neljällä vetysillalla, ja emäspari CC vahvasti kuudelle vetysillalla.
== Katso myös ==
*[[Proteinogeeniset aminohapot]]
Rivi 295 ⟶ 274:
{{Viitteet}}
{{Genetiikka}}▼
▲{{Genetiikka}}
[[Luokka:Molekyyligenetiikka]]
{{Link GA|en}}
| |||