Ero sivun ”Oulu-opisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p poistettu Luokka:Työväenopistot; lisätty Luokka:Kansalais- ja työväenopistot HotCat-työkalulla |
|||
Rivi 5:
Opisto aloitti toimintansa Oulun työväentalossa, jossa se toimi vuoteen 1935 saakka. Sieltä toiminta siirtyi Aleksanterintorin kansakoululle, jossa opisto oli jo toiminut lyhyen aikaa [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen, kun työväentalo oli suljettuna.<ref>Fyrstén, s.58-62</ref> Kun Tampereelle 1960 alettiin rakentaa [[Sampolan koulu|Sampolaa]], yhteistä koulu- ja työväenopistotaloa, esitti Oulun työväenopiston johtokunta kaupunginhallitukselle, että Oulun-opistonkin toimitilat sijoitettaisiin uuden suunnitteilla olevan kansalaiskoulun tiloihin. Työväenopiston syyslukausi 1967 alkoi arkkitehti Kari Virran suunnittelemassa monitoimitalossa, [[Pohjankartanon koulu|Pohjankartanossa]], joka oli valmistunut [[Karjasilta|Karjasillan]] kaupunginosaan samana kesänä.<ref>Fyrstén, s.76-77</ref>
Uuden Oulun uusi Oulu-opisto. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myönsi Oulun kaupungille vain yhden ylläpitämisluvan vapaan sivistystyön oppilaitokselle, joten se tarkoitti sitä, että vuoden 2013 alusta Kiiminkijoen opistosta ja Oulunsalon kansalaisopistosta tuli osa uutta Oulu-opistoa. Uudesta Oulu-opistosta tuli Suomen kolmanneksi suurin kansalaisopisto valtionosuustuntimäärältään Helsingin ja Espoon opistojen jälkeen. Valtionosuustunteja tulee 46 551 ja opetusta annetaan kaikkiaan noin 50 000 tuntia. Kiiminkijoen opisto jatkaa Oulu-opiston pohjoisen ja itäisen Oulun alueita palvelevana osastona tai yksikkönä. Oulunsalon kansalaisopisto jatkaa Oulu-opiston eteläisen Oulun alueita palvelevana yksikkönä. Kiiminkijoen opiston mukana Oulu-opisto antaa nyt myös taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan musiikissa, teatteritaiteessa, kuvataiteessa, kädentaidoissa ja tanssissa. Oulunsalon kansalaisopiston mukana tulee liikuntakoulu.
== Johtajat ja rehtorit ==
| |||