Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p saksankielen substantiivit isolla |
|||
Rivi 21:
Pfadfinder-aikana perustettujen kahden jääkärikomppanian lisäksi pataljoona sai kolmannen 6. marraskuuta ja neljännen komppanian 20. joulukuuta 1915.<ref name="jaakarikomppaniat">Lauerma 1984, 55</ref>
* 1. komppanian päällikkönä oli kapteeni ''Höcker'' ja suomalaisena
* 2. komppanian päällikkö oli kapteeni ''von Mangoldt'', suomalaisena
* 3. komppanian päällikkönä yliluutnantti ''[[Ulrich von Coler]]'', joka toimi myöhemmin myös Suomessa. Suomalainen
* 4. komppanian päällikkö oli kapteeni ''[[Eduard Ausfeld]]'', joka myös seurasi jääkäreitä Suomeen. 4. komppanian
==Konekiväärikomppania==
[[Kuva:JP27 kk miehiä.jpg|thumb|200px|Havainnekuva M.G.K:n miehistä (Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania) Riianlahdelta vuoden 1916 rintamaoloista.]]
''Konekiväärikomppania'' kuului Lockstedtin harjoitusjoukon 2. syyskuuta 1915 vahvistettuun kokoonpanoon. Tilapäisten johtojärjestelyiden jälkeen komppanianpäälliköksi komennettiin rintamalta yliluutnantti ''Lemcke''. Suomalainen
Aikaisemmassa konekiväärikoulutuksessa oli käytetty venäläisiä aseita. Lokakuussa 1915 saatiin uusia saksalaisia aseita ja hevosia niiden kuljettamiseen. Yhteensä komppanialla tuli olemaan 6 konekivääriä ja miesten henkilökohtaisina aseina Parabellum-pistoolit m/08.
Rivi 37:
==Pioneerikomppania<ref name="pioneerit">Pioneerikomppanian luonteesta ja koulutuksen vaativuudesta: Lauerma 1966, 291. Viestikoulutuksesta: Lauerma 1966, 292</ref>==
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania oli erityisessä asemassa ollessaan Saksan armeijan ainoa jääkäripioneerikomppania. Sen miehet koulutettiin periaatteessa sekä jalkaväki- että pioneeritehtäviin. Komppanianpäällikkö oli kapteeni ''Just'', jonka on kerrottu sanoneen, että jos tavalliset jääkärit eli jalkaväki harjoittelee 10 tuntia päivässä on hänen alaistensa harjoiteltava 20 tuntia oppiakseen myös teknilliset taidot. Pioneerikomppanian suomalainen
Pioneerikomppanian kantajoukkona oli noin 30 siviilissä teknillisen koulutuksen saanutta pfadfinderiä. Pioneerikoulutukseen kuului mm. "vallitustyöt, esteiden ja uivien siltojen rakentaminen, sillat, miinanheitto- ja räjähdysoppi, valoheittäjän käyttö, rakennustyöt y.m. y.m."<ref name="pioneerikoulutusaiheet"> Pioneerikoulutuksen sisällöstä: Jääkärien sotilaallinen koulutus Saksassa s.536-538 (Suomen jääkärit I osa 1933, 527-540). Pioneerikoulutukseen sisältyi siis mm. nykyistä kranaatinheitinkoulutusta vastaava osa ("miinanheitto-oppi").</ref> Myös viestihenkilöstön koulutusta annettiin pioneerikomppaniassa lokakuusta 1915 alkaen. Muista komppanioista valittiin muutama mies koulutettavaksi puhelinmiehiksi niiden omiin tarpeisiin.
==Kenttähaupitsijaos<ref name="haupitsijaos">Lauerma 1984, 55; Lauerma 1966, 292-293
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä ''kenttä[[haupitsi]]jaoksen'' muodossa maaliskuussa 1916. Ajatus herätti vastustusta sekä periaatteellisesti - miten jääkärijoukkoihin voisi kuulua tykistöä? - että taloudellisesti: kouluttajia, kalustoa ja hevosia oli vaikea saada näin outoon yksikköön.
Jaokseen valittiin kantajoukoksi mm. tekniikan alan taitajia (Malmberg, Eklund) sekä tykistölle välttämättömien hevosten tuntijoiksi eläinlääketieteen opiskelijoita (Pasma, Palmén, Lesch).
Osastoa johti luutnantti ''Zimmer'', joka vuoroin käytti osastostaan ylpeilevää nimitystä ''Jäger-Artillerie'' (suom. jääkäritykistö) vuoroin pilkkanimeä ''Jagende Artillerie'' (suom. "metsästävä tykistö"). ''[[Torsten Lesch]]istä'' tuli jaoksen
Kantajoukolle annettiin koulutusta aluksi ''Itzehoen'' pikkukaupungissa sijaitsevassa Tykistörykmentti 9:n varuskunnassa.
Rivi 53:
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka | Nimeke= Jääkärien tie|
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus|
*{{Kirjaviite | Tekijä= Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.)| Nimeke= Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin. Osat I ja II, 2. painos|
===Viitteet===
|