Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä

p
saksankielen substantiivit isolla
p (saksankielen substantiivit isolla)
Pfadfinder-aikana perustettujen kahden jääkärikomppanian lisäksi pataljoona sai kolmannen 6. marraskuuta ja neljännen komppanian 20. joulukuuta 1915.<ref name="jaakarikomppaniat">Lauerma 1984, 55</ref>
 
* 1. komppanian päällikkönä oli kapteeni ''Höcker'' ja suomalaisena oberzugführerinaOberzugführerina ''[[Kaarlo Armas Ståhlberg|Armas Ståhlberg]]''.
* 2. komppanian päällikkö oli kapteeni ''von Mangoldt'', suomalaisena oberzugführerinaOberzugführerina ''[[Karl Runar Appelberg|Runar Appelberg]]''.
* 3. komppanian päällikkönä yliluutnantti ''[[Ulrich von Coler]]'', joka toimi myöhemmin myös Suomessa. Suomalainen oberzugführerOberzugführer oli ''[[Harald Öhquist]]''.
* 4. komppanian päällikkö oli kapteeni ''[[Eduard Ausfeld]]'', joka myös seurasi jääkäreitä Suomeen. 4. komppanian oberzugführerinaOberzugführerina toimi ''[[Walter Horn]]'' (Saksassa ''Cornu'').
 
==Konekiväärikomppania==
[[Kuva:JP27 kk miehiä.jpg|thumb|200px|Havainnekuva M.G.K:n miehistä (Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania) Riianlahdelta vuoden 1916 rintamaoloista.]]
''Konekiväärikomppania'' kuului Lockstedtin harjoitusjoukon 2. syyskuuta 1915 vahvistettuun kokoonpanoon. Tilapäisten johtojärjestelyiden jälkeen komppanianpäälliköksi komennettiin rintamalta yliluutnantti ''Lemcke''. Suomalainen oberzugführerOberzugführer oli ''[[Gabriel von Bonsdorff]]''.
 
Aikaisemmassa konekiväärikoulutuksessa oli käytetty venäläisiä aseita. Lokakuussa 1915 saatiin uusia saksalaisia aseita ja hevosia niiden kuljettamiseen. Yhteensä komppanialla tuli olemaan 6 konekivääriä ja miesten henkilökohtaisina aseina Parabellum-pistoolit m/08.
 
==Pioneerikomppania<ref name="pioneerit">Pioneerikomppanian luonteesta ja koulutuksen vaativuudesta: Lauerma 1966, 291. Viestikoulutuksesta: Lauerma 1966, 292</ref>==
Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania oli erityisessä asemassa ollessaan Saksan armeijan ainoa jääkäripioneerikomppania. Sen miehet koulutettiin periaatteessa sekä jalkaväki- että pioneeritehtäviin. Komppanianpäällikkö oli kapteeni ''Just'', jonka on kerrottu sanoneen, että jos tavalliset jääkärit eli jalkaväki harjoittelee 10 tuntia päivässä on hänen alaistensa harjoiteltava 20 tuntia oppiakseen myös teknilliset taidot. Pioneerikomppanian suomalainen oberzugführerOberzugführer oli ''[[Georg Mandelin]]''.
 
Pioneerikomppanian kantajoukkona oli noin 30 siviilissä teknillisen koulutuksen saanutta pfadfinderiä. Pioneerikoulutukseen kuului mm. "vallitustyöt, esteiden ja uivien siltojen rakentaminen, sillat, miinanheitto- ja räjähdysoppi, valoheittäjän käyttö, rakennustyöt y.m. y.m."<ref name="pioneerikoulutusaiheet"> Pioneerikoulutuksen sisällöstä: Jääkärien sotilaallinen koulutus Saksassa s.536-538 (Suomen jääkärit I osa 1933, 527-540). Pioneerikoulutukseen sisältyi siis mm. nykyistä kranaatinheitinkoulutusta vastaava osa ("miinanheitto-oppi").</ref> Myös viestihenkilöstön koulutusta annettiin pioneerikomppaniassa lokakuusta 1915 alkaen. Muista komppanioista valittiin muutama mies koulutettavaksi puhelinmiehiksi niiden omiin tarpeisiin.
 
==Kenttähaupitsijaos<ref name="haupitsijaos">Lauerma 1984, 55; Lauerma 1966, 292-293 </ref>==
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä ''kenttä[[haupitsi]]jaoksen'' muodossa maaliskuussa 1916. Ajatus herätti vastustusta sekä periaatteellisesti - miten jääkärijoukkoihin voisi kuulua tykistöä? - että taloudellisesti: kouluttajia, kalustoa ja hevosia oli vaikea saada näin outoon yksikköön.
 
Jaokseen valittiin kantajoukoksi mm. tekniikan alan taitajia (Malmberg, Eklund) sekä tykistölle välttämättömien hevosten tuntijoiksi eläinlääketieteen opiskelijoita (Pasma, Palmén, Lesch).
 
Osastoa johti luutnantti ''Zimmer'', joka vuoroin käytti osastostaan ylpeilevää nimitystä ''Jäger-Artillerie'' (suom. jääkäritykistö) vuoroin pilkkanimeä ''Jagende Artillerie'' (suom. "metsästävä tykistö"). ''[[Torsten Lesch]]istä'' tuli jaoksen oberzugführerOberzugführer.
 
Kantajoukolle annettiin koulutusta aluksi ''Itzehoen'' pikkukaupungissa sijaitsevassa Tykistörykmentti 9:n varuskunnassa.
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka | Nimeke= Jääkärien tie| Julkaisija= Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY| Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-0-12588-1}}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lauerma, Matti| Nimeke= Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: WSOY| Vuosi=1966| Tunniste=}}<!--Teoksella ei ole ISBNia. (ikä)-->
*{{Kirjaviite | Tekijä= Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.)| Nimeke= Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin. Osat I ja II, 2. painos| Julkaisija= Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia| Vuosi=1933| Tunniste=}}<!--Teoksella ei ole ISBNia. (ikä)-->
 
===Viitteet===
15 322

muokkausta