Ero sivun ”Dacken sota” versioiden välillä

521 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
lähde + viitteitä
p
(lähde + viitteitä)
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Gustav Vasa triumphs 4.jpg|thumb|380px|Ruotsin armeija lähdössä kukistamaan Dacken kapinallisia. ''(vesivärijäljennös kadonneesta viisiosaisesta teoksesta "Kustaa Vaasan voitot", neljäsosa.)'']]
'''Dacken sota''' tai '''Dacken kapina''' ({{k-sv|Dackefejden}}) oli [[talonpoikaiskapina]], joka puhkesi Etelä-Ruotsin [[Småland]]issa vuoden 1542 kesällä. Kapinan syitä olivat tyytymättömyys [[Kustaa Vaasa]]n verotusta ja kirkkopolitiikkaa kohtaan sekä se, että kuningas oli kieltänyt smålandilaisille tärkeän kaupankäynnin [[Tanska]]lle kuuluvan [[Blekinge]]n kanssa. Kapina sai nimensä johtajastaan [[Nils Dacke]]sta. Hän oli talonpoika [[Torsås]]ista, Etelä-Smoolannista. Kyseessä oli viimeinen ja samalla uhkaavin niistä lukuisista kapinoista, joita Kustaa Vaasan hallintoa vastaan kohdistui.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 165| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
 
==Tapahtumakulku==
Kapinan johtaja Nils Dacke oli uudisraivaaja, joka monien kaltaistensa tavoin oli joutunut kärsimään verotuksen kiristymisestä. Veronkantajiin ja [[vouti|vouteihin]] kohdistuneista hyökkäyksistä alkanut kapina levisi nopeasti Smålandiin, [[Öölanti]]in sekä [[Itä-Götanmaa|Itä]]- ja [[Länsi-Götanmaa]]n metsäalueille. Oikeastaan kyseessä oli [[sisällissota]] kuningasta vastaan. Saksalaiset [[palkkasoturi]]t eivät osanneet vastata kapinallisten [[sissi]]taktiikkaan kovin hyvin, joten kapinaliike sai sotilaallista menestystä voittaen kuninkaan armeijan useissa kahakoissa.<ref name=sh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kyösti Kiuasmaa| Nimeke = Valtaistuinriitojen ja uskonpuhdistuksen aika | Vuosi = 1985| Sivut = 239-241| Selite = Teoksessa Suomen historia 2. Keskiaika: Uuden ajan alku. Päätoim. Yrjö Blomstedt | Julkaisija = Weilin & Göös| Tunniste = ISBN 951-35-2491-4}}</ref> Näistä tunnetuin on Kisan taistelu, jossa kapinalliset väijyttivät palkkasoturiosaston kaataen suuria puita sen niskaan. [[Kalmar]]in ja [[Jönköping]]in kaupungit jäivät kuitenkin kuninkaan käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea, mutta Kustaa Vaasan sotilaat pitivät ne kuninkaan vallassa. KalmarKalmari piiritettiin. Talonpojilla ei kuitenkaan ollut piirityskalustoa, eikä kaupunkia onnistettu tehokkaasti saartamaan meren puolelta. Kaupunki jäi Kustaa Vaasan joukkojen hallintaan koko kapinan ajaksi.
 
Kapinallisten vallassa olevilla alueilla sallittiin taas Ruotsin uskonpuhdistuksessa lakkautetut [[katolinen kirkko|katoliset]] messut. Myös rajakauppa Blekingeen avattiin uudestaan. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. 8. marraskuuta kuninkaan oli pakko tehdä aselepo kapinallisten kanssa.
 
Nils Dacken asema kapinan johtajana ei kuitenkaan ollut vakaa. Yhteistoiminta eri kapinapäälliköiden kesken sujui huonosti, eivätkä kapinalliset saaneet muodostettua kunnollista yhteyttä Ruotsin muissa osissa asuvien kuninkaan vastustajien kanssa. Kuningas asetti Smoolannin kauppasaartoon ja kävi tammikuussa vastahyökkäykseen kerättyään voimia. Kevättalven 1543 kuluessa kapinalliset lyötiin ankarissa taisteluissa.<ref name=sh /> Ratkaiseva taistelu käytiin maaliskuussa [[Virserum]]in lähellä Hjorten-järven jäällä. Nils Dacke palasi kotiseudulleen, jossa hän sai elokuussa surmansa yrittäessään paeta Blekingeen[[Blekinge]]en. Smålandilaisia rangaistiin sotaväen tekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakoilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Rauhattomuudet maakunnassa jatkuivat vielä vuosien ajan vapaalle jalalle jääneiden kapinapäälliköiden elättäessä itseään ryöstelemällä. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista.
 
==Dacken sodan muistoja==
Ruotsinkielinen sanonta "inte hänt sedan dackefejden" (tarkoittaa suurin piirtein "ei sitten Dacken sodan") viittaa asiaan, jota ei ole tapahtunut hyvin pitkään aikaan. Sanontaa käytetään lähinnä Etelä-Ruotsissa.
 
==Lähteet==
 
{{Viitteet}}
[[Luokka:Ruotsin sisällissodat]]
[[Luokka:Kapinat]]
33 289

muokkausta