Ero sivun ”Parlamentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti: - tämänkin voi todeta (laajemmin aiheesta artikkelissa en:Bicarelism) |
→Yksi- tai kaksikamarinen parlamentti: - vielä yksi yleinen huomio ja esimerkki |
||
Rivi 9:
Alahuoneen jäsenet valitaan demokratioissa kansanvaalilla. Ylähuoneeseen voidaan jäseniä joskus myös nimittää, tai valita elinikäisiksi jäseniksi (esimerkiksi entiset presidentit). Britanniassa ylähuoneen jäseninä ovat [[lordi]]t eli elinikäisen päärinarvon saaneet (aiemmin perinnöllisen päärinarvon saaneet) ja jotkut kirkon edustajat, mutta nykyisin ylähuoneen valta on hyvin rajallinen. Useimmissa muissa maissa aristokratiaa edustaneet ylähuoneet on lakkautettu jo kauan sitten, mikäli niitä on ollut.
[[Liittovaltio]]issa parlamentin ylähuone on usein tarkoitettu osavaltioiden edustajaksi. Tästä esimerkkejä ovat muun muassa [[Yhdysvaltain senaatti]] ja Saksan [[Bundesrat]].
Ylä- ja alahuoneiden nimitykset vaihtelevat maittain, tyypillisiä alahuoneiden nimityksiä ovat ''kansalliskokous'' (esimerkiksi [[Ranska]]) ja ''edustajainhuone'' ([[Yhdysvallat]], [[Italia]]), ylähuoneiden nimityksiä taas esimerkiksi ''senaatti'' ([[Yhdysvallat]], [[Italia]]) ja ''liittoneuvosto'' ([[Saksa]], [[Venäjä]]). Yksilöllisiä nimityksiä ovat esimerkiksi [[Venäjä]]n alahuoneen nimi [[duuma]] (nimen kantana on sana ''dumat'', 'ajatella') ja [[Alankomaat|Alankomaiden]] ylähuone [[Eerste Kamer]] (kirjaimellisesti 'ensimmäinen kamari').
Joidenkin maiden parlamentit ovat olleet aiemmin kaksikamarisia, mutta ne on sittemmin muutettu yksikamarisiksi. Esimerkiksi [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivien]] ylempi kamari lakkautettiin vuonna 1971.
== Parlamentarismi ja parlamentin hajottaminen ==
| |||