Wikipedia

Ero sivun ”Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 57:
 
=== Sanomalehtimies ===
Toimiessaan opettajana Turussa Yrjö Koskinen oli vuosina 1853–1854 aloittanut kirjoittamisensa sanomalehdistössä tekemällä artikkeleita ''[[Åbo tidningariin''tidningar]]iin. Tästä lähti liikkeelle vuosikymmeniä kestänyt ja monia vaiheita sisältänyt ura. Hänen ensimmäisiä valtakunnallisia foorumeitaan oli ''[[Suometar]]'', joka kuitenkin Koskisen ja hänen aatetovereittensa mielestä muuttui liian liberaaliksi ja johti tämän ''[[Jungfennomaanit|jungfennomaanisen'']] ryhmän perustamaan vuonna 1863 ''[[Helsingin Uutiset (1863)|Helsingin Uutiset]]'' -nimisen lehden. Tämä lehti ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, vaan sulautui melko pian Suomettareen.
 
Koskinen ei kuitenkaan tyytynyt koskaan yhteen ainoaan foorumiin näkemystensä esittämiseksi. Näitä muita lehtiä olivat mm. Koskisen itsensä perustama ''[[Kirjallinen kuukauslehti'']] vuodesta 1866 lähtien, Suomettaren tilalle perustettu ''[[Uusi Suometar'']] vuodesta 1869 alkaen sekä [[Morgonbladet (1871–1884)|''Morgonbladet'']] vuosina 1872–1884. Tämän lisäksi mm. [[Mehiläinen (aikakauslehti)|Mehiläisessä]] ilmestyi Koskisen artikkeleita, ja varsinkin sen palstoilla hän joutui kiistaan kansanmiesten, mm. turenkilaisen [[Kustaa Paturi]]n kanssa.
 
Kaikissa lehtikirjoituksissaan, jotka julkaistuina muodostavat neljä isoa nidettä, Koskinen toi esille voimakkaan kansallisuusaatteeseen perustuvan näkökantansa. KirjoittajaHän oli syvällisesti perehtynyt niin valtiollisen kuin koko yhteiskunnallisenkin elämän eri puoliin tiedemiehen tarkkuudella ja tämä tulee myös esiin hänen kirjoituksissaan. Hyvä esimerkki tästä kaikesta on vuonna 1857 hänen esittämänään julki tuotu vaatimus suomenkielisen ylä-alkeiskoulun perustamisesta [[Jyväskylä]]än. Mikäli tämä ei toteutuisi niin koulua ei tulisi lainkaan perustaa.
 
Suomen kielen asema yhteiskunnassa oli Yrjö Koskiselle ehkä kaikkein keskeisimpiä puolustettavia asioita. Hän julkaisikin Helsingin uutisissa helmikuussa 1863 artikkelin ''"Suomikiihko valtiollisena puolueena''". Tässä artikkelissaan hän vaati, että opetustoimessa, tuomioistuimissa ja kaikilla valtion- ja kunnallishallinnon aloilla suomen kielen piti saavuttaa sille kansan enemmistön kielenä kuuluva oikeudellinen asema.
 
Seuraavana vuonna Suomettaressa olleessa artikkelissaan hän voimakkain käsittein moitti senaattia siitä, että se suunnitellessaan 1. elokuuta 1863 julkaistun [[kielireskripti]]n edellyttämää uutta kieliasetusta tahtoi omilla hidastavilla toimillaan tehdä keisarillisen ajatukset ja tavoitteet tyhjiksi. Artikkeli oli johti valtiorikosjuttuun kirjoittajaa vastaan. Prosessin aikana Turun hovioikeus kielsi Koskiselta oikeuden antaa selityksen asiasta suomen kielellä. Syynä oli se, että professori Koskisen ei voitu katsoa kuuluvan siihen "varsinaiseen suomenkieliseen väestöön, josta kieliasetus puhui".
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Sakari_Yrjö-Koskinen”