Wikipedia

Ero sivun ”Juhannustanssit” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
aavistuksen tiivistin johdantoa, hiukan muutakin pientä
Rivi 4:
| nimi-suomi = Juhannustanssit
| kuva = Juhannustanssit.jpg
| kuvateksti = ''Juhannustanssien'' taskukirjalaitoksen kansi.
| kirjailija = [[Hannu Salama]]
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
| genre = [[romaani]]
| kustantaja-alkuperäinen = [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]
| julkaistu-alkuperäinen = [[1964]]
| ulkoasu-alkuperäinen =
| sivumäärä-alkuperäinen = 245 s.
Rivi 20:
}}
 
'''''Juhannustanssit''''' on [[Hannu Salama]]n neljäs romaani ja hänen läpimurtoteoksensa. Sen julkaisi kustannusyhtiö [[Otava (kustannusyhtiökirjankustantamo)|Otava]] 7. lokakuuta [[1964]]. Kirja kertoo maaseudulla[[juhannus]]juhlista pidetyistä juhannusjuhlistamaaseudulla. Se kuvaa alkoholinkäyttöä ja sukupuolisuhteita, ja se sisältää humalaisen muurari Hiltusen pilkkasaarnan, joka loukkasi aikanaan uskonnollisia tunteita. ''Juhannustanssit'' synnytti ”Salama-sodaksi” kutsutun kirjasodan ja kulttuurikiistan, ja Salama sai syytteen [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. HänetKirjailija tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet vuonna 1968.
 
Nykyään ''Juhannustanssit'' kuuluu suomalaisen kirjallisuuden [[Taide- ja kulttuurikaanon|kaanoniin]]. Sen synnyttämä kulttuurikiistakiista kertoo 1960-luvun poliittisesta ja aatteellisesta ilmapiiristä: vasemmistolainen[[vasemmisto]]lainen nuoriso halusi kyseenalaistaa edellisen sukupolven arvot ja murtaa käsityksen taideteoksen yhtenäisestä tulkinnasta.
 
== Aiheet ja tyyli ==
''Juhannustanssit'' kertoo maaseudulla pidetyistä juhannusjuhlista ja ”nuorista kesäyön hullaannuttavina hämäränhetkinä”,<ref name="kirjasampo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28453 | Nimeke = Juhannustanssit| Julkaisu = Kirjasampo| Julkaisija = Kirjastot.fi | Viitattu = 13.10.2013}}</ref> ja sen keskeisiä aiheita ovat alkoholi ja sukupuolisuhteet.<ref name="näytelmät"/> Tanssipaikalle saavutaan ja sieltä lähdetään linja-autolla, joka joutuu kirjan lopussa pahaan onnettomuuteen. Kirja on nopealiikkeinen, ja siinä on useita päähenkilöitä ja takaumia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/juttusarja/kritiikinklassikot/artikkeli/Hannu+Salama+Juhannustanssit/1135241160059 | Nimeke = Kritiikin klassikot. Hannu Salama: Juhannustanssit| Tekijä = Paavilainen, Matti| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 7.10.1964 (Julkaistu uudelleen 17.11.2008) | Viitattu = 13.10.2013}}</ref> Salaman tuotannolle tyypillisesti kirjassa on paljon [[dialogi]]a, ja siinä sekoittuvat korkea ja matala tyyli. Erityisesti uskonnollisten ja ”rahvaanomaisten” elementtien yhdistäminen loukkasi uskonnollisia tunteita.<ref name ="KB"/>
 
Kirjasta oli otettuotettiin vuosina 1964–1965 useita painoksia, mutta jumalanpilkkasyytteen jälkeen Otava julkaisi 1966 sensuroidun painoksen, josta oli poistettu osia humalaisen muurarin Hiltusen pilasaarnasta. Uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen 1990 asti.<ref name="kysy">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-hannu-salaman-romaani-juhannustanssit-aiheutti-suurta-kohua | Nimeke = Miksi Hannu Salaman romaani Juhannustanssit aiheutti suurta kohua?| Julkaisu = Kysy.fi| Ajankohta = 10.11.2006| Julkaisija = Helsingin kaupunginkirjasto| Viitattu = 13.10.2013}}</ref>
 
== Vastaanotto ==
Salaman aikaisemmat teokset oli otettu kritiikeissä vastaan yleensä myönteisesti, eivätkä ''Juhannustanssien'' arviot poikenneet tästä yleislinjasta. Teosta pidettiin rivona, mutta todenmukaisena.<ref>Tarkka, s. 162–163.</ref> Myönteisimmin ''Juhannustansseista'' kirjoittivat päälehtien, kuten [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] ja [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] arvostelijat.<ref>Suurpää, s. 261.</ref>
Varauksellisesti tai kielteisesti suhtautuneista kriitikoistakin vain pari puuttui jumalanpilkkaan; enemmän kiinnitettiin huomiota kirjan ”rivouteen” ja ”ruokottomuuteen”, jonka katsottiin palvelevan enemmän kaupallisia kuin taiteellisia näkökohtia. [[Nils-Börje Stormbom]] ennakoi [[Vasabladet]]issa, että ''Juhannustanssit'' tulisi herättämään kiivaan väittelyn, mutta piti epätodennäköisenä, että sen pohjalta nostettaisiin syytettä jumalanpilkasta tai [[pornografia|pornografisuudesta]].: ”Hyökkäys sitä vastaan ’moraalin’ nimissä olisi niin kyynistä teeskentelyä, että kieltäydyn uskomasta että edes tässä maassa kyettäisiin sellaiseen.”<ref>Suurpää, s. 261−262.</ref>
 
Teos synnytti laajan kulttuuri- ja sivistyskeskustelun. Esimerkiksi professori [[Urpo Harva]] syytti suomalaista kirjallisuutta epä-älyllisyydestä eikä halunnut hyväksyä Salaman sivistymätöntä totuudellisuutta: ”On vaikea kuvitella semmoista yhteiskuntaa, jossa julkaistaisiin kaikki, mikä vain on totta.”<ref>Tarkka, s. 195</ref> Kirkollinen lehti [[Kotimaa]] totesi pääkirjoituksessaan, että Salaman kirja ”etsii [[Raamattu|Raamatun]] ja uskonarvojen rienaavuudessa vertaistaan uudessa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa”.<ref>Tarkka, s. 166.</ref>
Rivi 38:
 
== Jumalanpilkkasyyte ==
Kansanedustaja [[Margit Borg-Sundman]] teki 17. joulukuuta 1964 ''Juhannustansseista'' eduskuntakyselyn, jonka allekirjoitti 18 muuta [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajaa. Kirjelmässä kysyttiin: ”Onko Hallitus tietoinen siitä, että maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa esittävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta, ja jos on, aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan lopettamiseksi?”.<ref>Valtiopäivät 1964, asiakirja V. Kysymys No: 186</ref> Oikeusministeri [[Johan Otto Söderhjelm|J. O. Söderhjelm]] määräsi nostettavaksi syytteen jumalanpilkasta Salamaa ja kustannusyhtiö Otavaa vastaan tammikuussa 1965, ja juttu oli ensimmäisen kerran oikeudessa 25. helmikuuta 1965.<ref>Nykänen, Elina (2001). ''Salamasota: arvomaailmojen ristiriita Juhannustanssit-kohussa 60-luvulla''. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12158/elinykanen.pdf?sequence=1].</ref>
 
Syytteen nostaminen sai julkisuudessa – varsinkin kulttuuripiireissä – myrskyisän vastaanoton. Kirjailija [[Pentti Saarikoski]] esitti vastalauseensa eroamalla kirkosta.<ref>Suurpää, s. 265.</ref> [[Mika Waltari]] ja [[Väinö Linna]] ilmoittivat, etteivät pitäneet ''Juhannustanssien'' kohua herättäneitä kohtia jumalanpilkkana, ja pääministeri [[Johannes Virolainen]] kertoi mielipiteenään, että ”yhteiskunnalla pitäisi olla toisia keinoja tässä asiassa kuin rikoslaki”.<ref>Suurpää, s. 267.</ref> Borg-Sundman korosti myöhemmin useaan otteeseen, että eduskuntakysely ei ollut suunnattu yksinomaan Salaman kirjaa tai yleensäkään kaunokirjallisuutta kohtaan, vaan se koski ”aikamme moraalista nihilismiä” yleensä.<ref>Suurpää, s. 266.</ref>
 
Helsingin [[hovioikeus]] tuomitsi 20. syyskuuta 1966 Salaman jumalanpilkasta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja langetti [[Otava (kirjankustantamo)|Otavan]] kustantajalle [[Kari Reenpää]]lle 20002&nbsp;000 markan sakkorangaistuksen. Kirjailija ja kustantamo menettivät rikoksen taloudellisen hyödyn valtiolle samoin kuin kirjan kappaleet, jotka määrättiin tuhottaviksi. Tuomitut valittivat tuomiosta [[Korkein oikeus (Suomi)|Korkeimpaan oikeuteen]], joka piti tuomion ennallaan, mutta vapautti kustantajan sakkorangaistuksesta. Salamalle anottiin armahdusta [[Suomen kirjailijaliitto|Suomen kirjailijaliiton]] ja Suomen [[Pen-klubi]]n johdolla, ja presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] armahti hänet 9. elokuuta 1968.<ref>Tarkka, s. 186–187.</ref>
 
Hannu Salaman puolustusasianajaja Kullervo Kemppinen on pitänyt tuomion kannalta ratkaisevana kirjettä, jonka Salama lähetti raastuvanoikeudelle jutun toiseen käsittelyyn 8. huhtikuuta 1965. Kirjeessään Salama sanoi halunneensa romaanillaan ”pilkata ja loukata kansalaisten jumalakäsitystä ja uskonnollisia tunteita”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kemppinen, Kullervo | Nimeke=Laamanni muistelee | Sivu=411 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24358-2}}</ref>
Rivi 54:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Suurpää, Matti| Nimeke = Kirjallisuus ja moraali − "Salamasota"”Salamasota”| Vuosi = 1965| Sivu = 260–271| Selite = ''Mitä missä milloin'', kansalaisen vuosikirja 1966| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = }}
Selite = ''[[Mitä missä milloin]]'', kansalaisen vuosikirja 1966| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tarkka, Pekka| Nimeke = Salama| Vuosi = 1973|| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = }}
=== Viitteet ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannustanssit”