Ero sivun ”Huhtamo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Tämä artikkeli}} |
p kh |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kylää. Sukunimestä katso
[[Kuva:Huhtamonharju.jpg|thumb|Huhtamon soraharjua]]
'''Huhtamo''' on kylä [[Huittinen|Huittisten]] kaupungissa, [[Vampula|Vampulan]], [[Punkalaidun|Punkalaitumen]] ja [[Alastaro|Alastaron]] rajalla. Huhtamon alueen pinta-ala on noin 34 neliökilometriä. Kylällä toimii vielä tällä hetkellä mm. pankki ja kirkko, mutta elinkeinorakenteeseen on väistämättä tulossa muutoksia, sillä Huhtamo on vakavasti "mummoutumassa" nuorten muuttaessa opiskelun ja työn perässä isompiin kaupunkeihin. Kylällä toimi pitkän aikaa myös alakoulu, mutta se lakkautettiin, johtuen [[Huittinen|Huittisten]] kaupungin rahapulasta. Kyläkauppa sekä Säästöpankki ovat sittemmin joutuneet sulkemaan ovensa ja Osuuspankki luopumaan asiamiespostipalveluiden tarjoamisesta.
Huhtamo on maastoltaan monipuolista aluetta. Ilmiönsuo kuuluu suurimmalta osin
Huhtamossa toimii aktiivisesti järjestö, Huhtamon Nuorisoseura, jonka toimintaan kuuluu mm. miesten jalkapalloa Satakunnan 4. divisioonassa, joka perjantai järjestettävä bingo Honkapirtillä, myös tyttö-jalkapallo on vahvalla pohjalla.
▲Huhtamossa toimii aktiivisesti järjestö, Huhtamon Nuorisoseura, jonka toimintaan kuuluu mm. miesten jalkapalloa Satakunnan 4. divisioonassa, joka perjantai järjestettävä bingo Honkapirtillä, myös tyttö-jalkapallo on vahvalla pohjalla.
Kylälle on suunnitteilla myös laavu ja näkötorni.
== Historia ==
[[Kuva:Huhtamo_Church_20061029.jpg|thumb|Huhtamon kirkko on rakennettu harjun päälle.]]
Huittisissa kylien ulkopalstat tunnettiin ”maakuntina”, jollainen oli myös Huhtamon seutu, ne olivat ikivanhoja takamaita, kylien ja yksityisten talojen eräpalstoja. Seudulle syntyi 1800-luvun alkupuolella kaksi [[maakirjatalo]]a, Kalliokorven yksinäistalo Jylhänmaalle ja Riesolan Riihikoski Kodisjoenmaalle.
Kun Huittisten takamaat muuttuivat torppariasutukseksi ruvettiin 1860-luvulla tosissaan tekemään Huhtamon tietä, joka paikoin oli kärryillä ajettavassa kunnossa. Huhtamon kangas tarjosi hiekanottopaikan tietyölle.
1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat todellista kehityksen aikaa. Huhtamon kulmakunnalle valmistui koulurakennus v. 1908 Oskar Lydéniltä vuokratulle tontille.
Koulun ensimmäinen opettaja oli Frans Fredrik Punovuori, ja hänestä tulikin pitkäaikainen opettaja aina vuoteen 1945 asti. Punovuoren aloitteesta ovat monet Huhtamoa kehittäneet toimenpiteet saaneet alkunsa ja ne ovat tänäkin päivänä nähtävillä.
▲kulmakunnalle valmistui koulurakennus v. 1908 Oskar Lydéniltä vuokratulle tontille.
▲[[Loimaa|Loimaalta]] tullut Kustaa E Rantanen oli myös paljolti mukana Huhtamon kehitystyössä.
Opettaja Punovuori ja liikemies Rantanen laittoivat alulle v. 1911 Huhtamon kulmakunnan itsenäistymishankkeen. Alueeseen olisi kuulunut osia Punkalaitumesta ja Alastarosta. Uuden seurakunnan ja kirkon keskuspaikaksi olisi muodostunut Kouvolan kylä eikä Huhtamon Jylhänkangas. Huhtamon kunnassa olisi ollut 1750 asukasta ja alue olisi ollut kooltaan n. 100 neliökilometriä.
Asia kuitenkin raukesi, kun alueen kunnat, tuomiokapituli ja lääninhallitus vastustivat asiaa ja senaatti hylkäsi kulmakuntalaisten hakemuksen v. 1917.▼
Seurakuntahuoneyhdistys oli kuitenkin perustettu vuoden 1911 lopussa ja Huhtamon kirkko valmistui 1928. Kirkon vihkiäiset pidettiin 1929.▼
▲Asia kuitenkin raukesi, kun alueen kunnat, tuomiokapituli ja lääninhallitus
▲Seurakuntahuoneyhdistys oli kuitenkin perustettu vuoden 1911 lopussa ja Huhtamon kirkko
Pankkitoiminta alkoi 1909, Frans Punovuoren toimesta.
Punovuori itse toimi ensimmäisenä kassanhoitajana 27 vuoden ajan. Pankki toimi kansakoulun tiloissa. Kruununvoudin papereissa pankki sijaitsi Huittisten pitäjän Löysälän kylän Huhtamon metsäseudulla.
Opettaja Punovuori ehdotti v. 1910, että Huhtamoon pitäisi saada Huittisten Osuuskaupan sivumyymälä. Osuuskaupan hallitus otti kuitenkin kielteisen kannan esitykseen. Myymälä saatiin lopulta muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1916.
Huhtamossa oli parhaimmillaan 50-luvulla viisikin kauppaa. Autokalusto oli vielä vähäistä, joten tarvikkeet hankittiin lähikaupasta. Ensimmäinen postivuoro saatiin Alastaron kautta neljästi viikossa. Huittisten Telefooni oy:n ensimmäinen sivukeskus perustettiin v. 1911 Huhtamoon, kun kahdeksan osakasta ilmoittautui puhelimen käyttäjiksi. Kustaa Rantanen perusti Ilmiönmaahan 1907 yksityisen turvepehkutehtaan, jonka yhteydessä oli mylly ja sahaliike.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä [[Suomi]] oli itsenäistynyt. Maanomistusoloissa tapahtui suuria muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Peltoa raivattiin lisää, karjatalous vahvistui ja rakennustoiminta elpyi.
Seuraava todellinen uusjako tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Maa-alueiden luovuttamisen seurauksena [[Karjala|Karjalan]] väen oli asetuttava asumaan uusille asuinsijoilleen, joista yksi tällainen paikka oli Huhtamo. Uudet asukkaat tulivat pääosin [[Sakkola|Sakkolasta]] ja [[Pyhäjärvi (Karjalan tasavalta)|Pyhäjärveltä]]. Siirtoväki oli maatalousväestöä, ja uusia maatiloja perustettiin 22. Uudet tilat muodostuivat entisistä tiloista luovutetuista alueista. Väkiluvussa tapahtui lähes sadan asukkaan lisäys. Yhteistyö siirtoväen ja alueen valtaväestön kesken sujui alusta lähtien kitkattomasti.
== Lähteet ==
| |||