Avaa päävalikko

Muutokset

103 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
→‎Vastaanotto: tiiv + aikamuodon korjaus
== Vastaanotto ==
Salaman aikaisemmat teokset oli otettu kritiikeissä vastaan yleensä myönteisesti, eivätkä ''Juhannustanssien'' arviot poikenneet tästä yleislinjasta. Teosta pidettiin rivona, mutta todenmukaisena.<ref>Tarkka, s. 162–163.</ref> Myönteisimmin ''Juhannustansseista'' kirjoittivat päälehtien, kuten [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] ja [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] arvostelijat.<ref>Suurpää, s. 261.</ref>
Varauksellisesti tai kielteisesti suhtautuneista kriitikoistakin vain pari puuttui sittemmin keskeiseksi muodostuneeseen jumalanpilkkaan; enemmän kiinnitettiin huomiota kirjan "rivouteen" ja "ruokottomuuteen", jonka katsottiin palvelevan enemmän kaupallisia kuin taiteellisia näkökohtia. [[Nils-Börje Stormbom]] ennakoi [[Vasabladet]]issa, että ''Juhannustanssit'' tulisi herättämään kiivaan väittelyn, mutta piti epätodennäköisenä, että sen pohjalta nostettaisiin syytettä jumalanpilkasta tai [[pornografia|pornografisuudesta]]:. "Hyökkäys sitä vastaan 'moraalin' nimissä olisi niin kyynistä teeskentelyä, että kieltäydyn uskomasta että edes tässä maassa kyettäisiin sellaiseen."<ref>Suurpää, s. 261−262.</ref>
 
Teos synnytti laajan kulttuuri- ja sivistyskeskustelun. Esimerkiksi Tampereen yliopiston [[aikuiskasvatus|aikuiskasvatuksen]] professori [[Urpo Harva]] syytti suomalaista kirjallisuutta epä-älyllisyydestä eikä halunnut hyväksyä Salaman sivistymätöntä totuudellisuutta: "On vaikea kuvitella semmoista yhteiskuntaa, jossa julkaistaisiin kaikki, mikä vain on totta."<ref>Tarkka, s. 195</ref> Kirkollinen lehti [[Kotimaa]] totesi pääkirjoituksessaan, että Salaman kirja "etsii [[Raamattu|Raamatun]] ja uskonarvojen rienaavuudessa vertaistaan uudessa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa".<ref>Tarkka, s. 166.</ref>
 
Arkkipiispa [[Martti Simojoki]] piti 11. marraskuuta 1964 [[kansanopisto]]laitoksen 75-vuotisjuhlissa puheen, jossa hän kiinnitti huomiota "erään tämän syksyn romaanin" tapaan käsitellä Jeesusta ja Raamatun sanoja. Ennen puhettaan arkkipiispa oli käynyt Otavassa ehdottamassa muutamien arkojen kohtien, kuten romaanihenkilö Hiltusen pilasaarnan, poistamista romaanin uusista painoksista.<ref>Tarkka, s. 165–166.</ref> Simojoki ei kuitenkaan halunnut nostaa asiasta syytettä, eikä hänen mukaansa kirjan etiikka ollut "aivan huono", vaikka siinä käytetyt ilmaisut olivatkin loukanneetloukkasivatkin uskonnollisia ihmisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi.ezproxy.jyu.fi/kb/artikkeli/3922/ | Nimeke = Simojoki, Martti (1908–1999)| Tekijä = Lauha, Aila| Julkaisu = Kansallisbiografia| Ajankohta = 16.9.1997 (päivitetty 27.8.2012)| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Viitattu = 13.10.2013 }}</ref>
 
== Jumalanpilkkasyyte ==
25 952

muokkausta