Ero sivun ”Hauho” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 32:
==Historiaa==
Hauholla on ollut asutusta jo [[kivikausi|kivikaudella]], mistä todistavat asuinpaikkalöydöt Eteläisissä ja Perkiössä. Alueen nykyinen asutus periytyy [[rautakausi|rautakaudelta]] [[500-luku|500-luvun]] tienoilta. Rautakautisia [[kalmisto]]ja on muun muassa Ilmoilassa ja Alvettulassa. Hauhon alueella on myös vanhoja [[uhrikivi]]ä ja Hyypiövuoren muinaislinna. Jo [[1400-luku|1400-luvulla]] mainitaan useimpien Hauhon nykyisten [[kylä|kylien]] nimet.
Hauho oli aikanaan tunnettu kunnassa harjoitetusta hevoskärryjen ja -rattaiden valmistuksesta.
Rivi 41:
Vanhimmat historialliset merkinnät Hauhosta ovat vuodelta [[1329]], jolloin kuningas [[Maunu Eerikinpoika]] määräsi kultakin suvulta maksettavan neljän turkisnahan [[kirkollisvero]]n takavarikkoon, minkä johdosta [[paavi]] julisti hauholaiset [[panna]]an maksamattoman veron tähden. Riita koski silloin Suomen piispalle Pentille maksettavaa palkkaa. Tästä tapauksesta muistuttavat Hauhon [[vaakuna]]n neljä [[orava]]a.
Pannan vuoksi [[alttari]]t ja kaikki pyhät kuvat peitettiin suruvaipoin. [[Messu]] luettiin hiljaisuudessa tai ei ollenkaan, sillä pappi saattoi lukea vain kirkon ovelta muutamia sanoja [[synti|syntejään]] katuville kansalaisille. Lapsia ei kastettu ja ruumiita ei siunattu pyhään maahan. Poikkeuksen tekivät papit ja [[kerjäläinen|kerjäläiset]] sekä kahta vuotta nuoremmat lapset. Aviopuolisot vihittiin liittoon [[hautausmaa]]lla. Asukkaita oli kielletty ajamasta [[parta]]ansa ja leikkaamasta tukkaansa. Toisiaan ei myöskään saanut tervehtiä.<ref>Hauhon muistojulkaisu, kertomus Hauhon seurakunnan vaiheista, W. Palmroth, Hämeenlinna 1929, Arvi Karisto Oy Kirjapaino.</ref> Hauholaiset taipuivat lopulta ja piispa sai taas veronsa, sillä elämä oli kirkollisessa mielessä pannan aikana kurjaa.
Hauhon seurakunnasta on erotettu Luopioinen ja Tuulos.
==Luonnonmaantiedettä==
| |||