Ero sivun ”Kyhmyjoutsen” versioiden välillä

| kuvateksti =

| lahko = [[Sorsalinnut]] ''Anseriformes''

| heimo = [[Sorsat]] ''Anatidae''

Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. Lajin levittäytymishistoriaa on kuitenkin vaikea tutkia, sillä sitä on koristeellisen ulkomuodon ja maukkaan lihan vuoksi pidetty kasvattina jo varsin pitkään. Perinteisesti sitä on pidetty Eurooppaan tuotuna [[vieraslaji]]na, mutta vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan Britteinsaarilta ja Alankomaista on löydettu fossiileja ja subfossiileja, jotka osoittavat lajin eläneen kyseisillä alueilla yhtäjaksoisesti koko jääkauden jälkeisen ajan, eli noin 11 000 vuotta.<ref name="SL2010">{{Lehtiviite | Tekijä= Mannermaa, Kristiina| Otsikko= Kyhmyjoutsen alkuperäinen laji| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2010|Numero= 9| Sivut= 12| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto}}</ref> Itämeren alueelta löytöjä on vähemmän, mutta niiden perusteella tiedetään kuitenkin kyhmyjoutsenen eläneen [[Tanska]]ssa, [[Ruotsi]]ssa ja [[Puola]]ssa jo kivikaudella.<ref name="SL2010"/>

Suomessa kyhmyjoutsenta tavataan rannikkoalueilla koko [[Suomenlahti|Suomenlahdella]], kaukana [[Perämeri|Perämerellä]] ja useilla sisävesillä. Kanta Suomessa on varsin nuori, eikä esihistoriallisia löytöjä tunneta<ref name="SL2010"/>. Ensimmäiset kyhmyjoutsenet tuotiin [[Ahvenanmaa]]lle puistolinnuiksi, mutta linnut siirtyivät myös vapauteen ja ensimmäinen pesintä todettiin Ahvenanmaalla vuonna [[1934]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hautala, H. & Suominen, T.| Nimeke =Laulujoutsen | Vuosi =1991 | Kappale = | Sivu =26 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 951-1-11576-6 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nummi, Petri| Nimeke = Suomeen istutetut riistaeläimet| Vuosi = 1988| Sivu = 5| Selite = Julkaisusarjan 9. osa. 2. uudistettu painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Helsingin yliopisto, Maatalous- ja Metsäeläintieteen Laitos| Tunniste = ISBN 951-45-4760-8 }}</ref> Laji on levittäytynyt Suomessa varsin nopeasti, ja tällä hetkellä pesimäkannan kooksi arvioidaan noin 8&nbsp;000 paria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/vieraslajit/suomessa/kyhmyjoutsen | Nimeke = Kyhmyjoutsen | Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto | Viitattu = 15.4.2009 }}</ref> Britteinsaarten kanta on noin 50&nbsp;000, Venäjän 7&nbsp;000–9&nbsp;500 ja Turkin 11–40 paria.

Kyhmyjoutsen ei ole varsinainen muuttolintu, mutta vesistöjen jäätyminen pakottaa osan populaatioista siirtymään sulan veden alueille. Ulkonäkönsä takia kyhmyjoutsenta on istutettu muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], missä se on levinnyt ja lisääntyy nyt villinä. Paikoin, kuten [[Chesapeakenlahti|Chesapeakenlahdella]], se on jo uhkana luontaisille lajeille.{{lähde}} Sitä on isttettu myös Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Etelä-Afrikkaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arkive.org/mute-swan/cygnus-olor/factsheet | Nimeke = Factsheet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ARKive | Viitattu = 7.10.2013 }}</ref>

Kuten [[laulujoutsen]]kin, on kyhmyjoutsen aggressiivinen muita lintuja kohtaan. Pesää ja poikasiaan kyhmyjoutsenet suojelevat sähisemällä ja käyttäytyen uhkailevasti, mihin liittyy myös siipien pullistaminen "purjeeksi". Kyhmyjoutsenen aggressiivinen käytös muita lintuja kohtaan ja pesimäkannan nopea kasvu on herättänyt keskustelua sen metsästämisen sallimisesta. Joutsenkantaa kuitenkin säätelevät luontaisesti ankarat jäätalvet, ja pesivä kyhmyjoutsenpariskunta tarjoaa aggressiivisuudellaan suojaa myös muille linnuille.