Ero sivun ”Jooseppi Mustakallio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uudelleenorganisointia, pientä täydennystä
Rivi 1:
{{Teologi
'''Jooseppi Mustakallio''' ([[18. heinäkuuta]] [[1857]] [[Säräisniemi]] – [[20. huhtikuuta]] [[1923]] [[Parikkala]]), oikealta nimeltään '''Schwartzberg''', oli suomalainen runoilija, sanoittaja ja pappi. Hänen tunnetuin runonsa on ''Iltalaulu'' (Hiljaa, hiljaa! Ilta on / Taivas tummeneepi). Mustakallio oli aktiivisesti mukana lähetystyössä.
| henkilön_nimi = Jooseppi Mustakallio
| kuvan_nimi =
| kuvakoko = 200px
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[18. heinäkuuta]] [[1857]]
| syntymäpaikka = [[Säräisniemi]], [[Suomi]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|18|7|1857|20|4|1923}}
| kuolinpaikka = [[Parikkala]]
| kansallisuus = [[suomalaiset|suomalainen]]
| sukujuuret =
| uskontokunta = [[Luterilainen kirkko]]
| koulukunta =
| arvonimi =
| vaikutus =
| ideat =
| teokset =
| oppilaat =
| palkinnot =
| puoliso =
| vanhemmat = [[kappalainen]] Henrik Schwartzberg (1811–1857), Laura Katariina Stenbäck († 1885) <ref name = Matrikkeli_isä>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14947 | Nimeke = Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640–1852, Henrik Schwartzberg | Tekijä =Helsingin yliopisto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.7.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =8.10.2013 | Kieli = }}</ref>
| lapset = }}
 
'''Jooseppi Mustakallio''' ([[18. heinäkuuta]] [[1857]] [[Säräisniemi]] – [[20. huhtikuuta]] [[1923]] [[Parikkala]]), alunperin '''Schwartzberg''',<ref name = Matrikkeli>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=20355 | Nimeke =Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1853–1899, SCHWARTZBERG (→ MUSTAKALLIO) Jooseppi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2003–201 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =8.10.2013 | Kieli =
Mustakallion vanhemmat olivat kappalainen Henrik Schwartzberg ja Laura Katariina Stenbäck. Mustakallio pääsi ylioppilaaksi [[Kuopion Lyseo|Kuopion lyseo]]sta 1878 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1883. Hän avioitui 1886 Agnes Selma Helena Lampênin kanssa.<ref name="kaelä4">Kansallinen elämänkerrasto 4, s. 134–135.</ref>
}}</ref> oli suomalainen [[pastori]] ja [[Suomen Lähetysseura]]n neljäs [[lähetysjohtaja]] [[Akseli Hirn]]in jälkeen. Hän oli myös [[runoilija]] ja [[sanoittaja]]. Hänen tunnetuin runonsa on ''Iltalaulu'' (Hiljaa, hiljaa! Ilta on / Taivas tummeneepi).
 
==Tausta==
Mustakallio toimi uskonnon ja suomenkielen opettajana [[Pori]]ssa. Vuonna 1889 hänet vihittiin papiksi. Sen jälkeen hän hoiti uskonnon lehtorin virkaa [[Savonlinna]]ssa ja Kuopiossa.<ref name="kaelä4" />
Mustakallion vanhemmat olivat [[kappalainen]] Henrik Schwartzberg ja Laura Katariina Stenbäck. Mustakallio pääsi ylioppilaaksi [[Kuopion Lyseo|Kuopion lyseo]]sta 1878 ja valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] 1883.<ref Hänname avioitui= 1886Matrikkeli Agnes Selma Helena Lampênin kanssa./><ref name="kaelä4">Kansallinen elämänkerrasto 4, s. 134–135.</ref>
 
Mustakallio toimi uskonnon ja suomenkielen opettajana [[Pori]]ssa. Vuonna 1889 hänet vihittiin papiksi. Sen jälkeen hän hoiti uskonnon lehtorin virkaa [[Savonlinna]]ssa ja Kuopiossa[[Kuopio]]ssa.<ref name="kaelä4" />
Hänestä tuli [[Suomen Lähetysseura]]n työntekijä 1897. Hän oli Suomen Lähetysseuran johtajana 1898–1913.<ref>''Mestarin käskystä'', s. 74, 79.</ref> Mustakallio kävi kesällä 1898 Saksassa tutustumassa saksalaisten lähetysseurojen toimintaan.<ref>''Pohjoismaiden lähetyshistoria'', s. 52.</ref>
 
Hänestä tuli [[Suomen Lähetysseura]]n työntekijä 1897.<ref name = Mestarin>{{Kirjaviite | Tekijä =Peltola, Matti & Saarilahti, Toivo & Savolainen, Paavo | Nimeke =Mestarin käskystä. Suomalaisen pakanalähetystyön historiaa | Suomentaja = | Vuosi =1959 | Luku = | Sivu =| Sivut = 74, 79 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Agricola-seura | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Hän kävi kesällä 1898 [[Saksa]]ssa tutustumassa saksalaisten lähetysseurojen toimintaan.<ref>''Pohjoismaiden lähetyshistoria'', s. 52.</ref>
Mustakallio lähti 31.1.1900 tarkistusmatkalle Ambomaalle, jonne hän saapui 22.6.1900. Mustakallio tutustui Ambomaan lähetystyöhön 60 päivän ajan. Olukondan lähetysasema oli hänen ensimmäinen tutustumiskohteensa. Siellä hän osallistui lähetystyön 30-vuotisjuhlaan. Hän tarkasti kaikki koulut ja pääasemat Olukondan, Ondanguan ja Oniipan sekä Omulongan sivuaseman. Matkan seurauksena lähetystyöntekijöiden palkkausta parannettiin.<ref>''Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959 II'', s. 130–131, 138.</ref><ref>''Mestarin käskystä'', s. 76, 134.</ref>
 
==Lähetysjohtajana 1898–1913==
Mustakallio oli [[Viipuri]]n maaseurakunnan kirkkoherrana 1913–1919. Mustakallio sai rovastin arvonimen 1915. Siirtyi Parikkalan kirkkoherraksi 1919. Mustakallio valittiin lääninrovastiksi 1920. Mustakallio oli 1918–1921 Savonlinnan tuomiokapitolin asessorina.<ref name="kaelä4" />
Mustakalliosta tuli lähetysjohtaja vuonna 1898.
 
MustakallioHän lähti 31.1.1900 tarkistusmatkalle Ambomaalle[[Ambomaa]]lle, jonne hän saapui 22.6.1900. MustakallioHän tutustui Ambomaan lähetystyöhön 60 päivän ajan. Olukondan[[Olukonda]]n lähetysasema oli hänen ensimmäinen tutustumiskohteensa. Siellä hän osallistui lähetystyön 30-vuotisjuhlaan. Hän tarkasti kaikki koulut ja pääasemat Olukondan, Ondanguan[[Ondangwa]]n ja Oniipan[[Oniipa]]n pääasemat sekä Omulongan[[Omulonga]]n sivuaseman. Matkan seurauksena lähetystyöntekijöiden palkkausta parannettiin.<ref>''Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959 II'', s. 130–131, 138.</ref><ref>''Mestarin käskystä'', s. 76, 134.</ref>
 
Mustakallio siirtyi pois lähetysjohtajan toimesta 1913.
 
==Suomen Lähetysseuran jälkeen==
Mustakallio oli [[Viipurin maaseurakunta|Viipurin maaseurakunnan]] kirkkoherrana 1913–1919. Hän sai [[rovasti]]n arvonimen 1915. Hän siirtyi Parikkalan kirkkoherraksi 1919. Lääninrovastiksi hänet valittiin 1920. [[Savonlinnan tuomiokapituli]]n [[asessori]]na hän toimi 1918–1921.<ref name="kaelä4" />
 
==Yksityiselämä==
Mustakallio avioitui 1886 Agnes Selma Helena Lampénin kanssa.<ref name = Matrikkeli /><ref name="kaelä4">Kansallinen elämänkerrasto 4, s. 134–135.</ref>
 
== Teoksia ==
* ''Ihmisen aistin-elimistä eli aistimista''. Kansantajuisia luennoita Kuopiossa 12. Kuopio 1879 (nimellä ''Jooseppi Schwartzberg'').
* ''Virolaisia satuja viron kielen oppivaisten hyödyksi, selityksillä varustanut J. Mustakallio''. Helsinki 1881.
* ''Pulmusparvi'', runokokoelma. WSOY 1886.
* ''Muutamia piirteitä Ilmestyskirjan ymmärtämiseksi'', kirjassa ''Kuopion klassillinen lysee. Kertomus lukuvuodesta 1895–1896''. Kuopio 1896.
* ''Pakanain paatumisesta ja pelastuksesta eli Roomalaisepistolan ensimmäinen luku: hartaushetkiä varten''. Suomen Lähetysseura 1899.
* ''Pakanalähetyksen vaikutus hengelliseen elämään kotimaassa'', Pakanalähetyksen kirjasia 12. Suomen Lähetysseura 1900.
* ''Käyntini kuningas Kambonden luona'', Pakanalähetyksen kirjasia 13. Suomen Lähetysseura 1901.
* ''Kuningas Nehalen pyyntö'', Pakanalähetyksen kirjasia 15. Suomen Lähetysseura 1901.
* ''Pienoiskuva Ondongasta''. Suomen Lähetysseura 1903.
* ''Israelin tulevaisuus: Room. 11: 25–27 mukaan''. Suomen Lähetysseura 1904.
* ''Herran tulemisen tunnusmerkit''. Suomen Lähetysseura 1906.
* ''Madagaskarin herätys v. 1899–1909''. Suomen Lähetysseura 1909.
* ''Suomen lähetysseura 1859–1909: Suomen lähetyssanomia: riemujuhlanumero'', toimittajat [[Uno Paunu]] ja Joos. Mustakallio. Suomen Lähetysseura 1909.
 
== Lähteet ==
 
{{Wikiaineisto}}
* Hirvonen, Maija (toim.) 1993: ''Suomen kirjailijat 1809–1916''. SKS:n Toimituksia 570. [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]], Helsinki.
* [http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php Suomen kirjailijat -tietokanta].
* SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
* Paasio, K. A.,ym.:''Kansallinen elämänkerrasto 4'', Wsoy[[WSOY]], 1932.
* [http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php Suomen kirjailijat -tietokanta].
* Peltola, Saarilahti, Savolainen: ''Mestarin käskystä. Suomalaisen pakanalähetystyön historia'', [[Agricola-seura]], 1959.
* Paasio, K. A.,ym.:''Kansallinen elämänkerrasto 4'', Wsoy, 1932.
* Peltola, Matti: ''Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959 II. Suomen lähetysseuran Afrikan työn historia'', Suomen lähetysseuraLähetysseura, 1958.
* Peltola, Saarilahti, Savolainen: ''Mestarin käskystä. Suomalaisen pakanalähetystyön historia'', Agricola-seura, 1959.
* Lehtonen, Ensio, ym.: ''Pohjoismaiden lähetyshistoria'', Kuva ja Sana, 1948.
* Peltola, Matti: ''Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959 II. Suomen lähetysseuran Afrikan työn historia'', Suomen lähetysseura, 1958.
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=20355 | Nimeke =Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1853–1899, SCHWARTZBERG (→ MUSTAKALLIO) Jooseppi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2003–201 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =8.10.2013 | Kieli =
* Lehtonen, Ensio, ym.: ''Pohjoismaiden lähetyshistoria'', Kuva ja Sana, 1948.
}}
 
==Viitteet==
Rivi 41 ⟶ 75:
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Äänitearkisto|sanoitus|Mustakallio+Jooseppi}}
* [http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=mustakallio&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1191485210 Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemisto]
 
{{Tynkä/Kirjailija}}