Wikipedia

Ero sivun ”Taiteiden yö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q5477940 siirrettyä kielilinkkiä
p kh
Rivi 1:
[[Kuva:Strange_Fruit_Helsinki_Night_of_the_Arts.jpg|thumb|240px|Melbournelainen Strange Fruit -ryhmä Helsingin Taiteiden yössä vuonna 2007.]]
 
'''Taiteiden yö''' on monipuolinen kulttuuritapahtuma, joka järjestetään useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa, yleensä elokuussa. Ensimmäiset Taiteiden yöt olivat Turussa ja Helsingissä vuonna [[1989]]. Helsingissä se on osa [[Helsingin juhlaviikot|Helsingin juhlaviikkoja]].
 
Taiteiden yönä museot ja galleriat ovat auki, kirjakaupoissa ja kahviloissa on runonlausuntaa ja musiikkiesityksiä.
 
1990-luvun loppupuolella Taiteiden yöstä oli muodostua toinen [[vappu]] kaupungilla oleskelun ja alkoholinkäytön noustessa karnevaalin ehkä näkyvimmäksi osaksi. 2000-luvulla Helsingin taiteiden yö on siistiytynyt.
Rivi 9:
==Helsingin Taiteiden yön vaiheita==
 
Ensimmäisen kerran Taiteiden yötä vietettiin Helsingissä vuoden 1989 elokuun viimeisenä torstaina. Tärkeimmät järjestelijät olivat [[Akateeminen Kirjakauppa]] ja Helsingin Juhlaviikot. Hanketta oli edistänyt myös [[Kiasma|Nykytaiteen museota]] Suomeen ajanut Porkkana ry taustavoimineen, erityisesti Porkkana ry:ssä ja Juhlaviikoilla työskennellyt Helka Ketonen. Ketosen ansioita olivat käytännön järjestelyt lupineen ja Porkkana ry:n kautta mukaan saadut taiteilijat. Ensimmäinen tapahtuma onnistui yli odotusten ja 20 000 – 30 000 ihmistä kiersi museoita, gallerioita, kirjakauppoja ja seurasi ulkotiloissa pidettyjä esityksiä lämpimässä elokuun yössä. Kaikki tehtiin ilmaiseksi talkootyöllä, vapaaehtoisesti ja myönteisessä hengessä.<ref>Timo Cantell, s. 120–122</ref>
 
Vuonna 1990 tapahtuma laajeni ensimmäisen vuoden innoittamana. Tällöin järjestäjillä oli jo hiukan kokemusta ja kordinointi,vaikka lupien hankkiminen ja kokonaisuuden hallinta vaati enemmän voimavaroja kuin ensimmäisellä kerralla. Edelleen pidettiin kiinni talkoo- ja ilmaisperiaatteesta, niin että jos taiteilijat esiintyivät ilmaiseksi, ulkopuolinen taho ei saanut kerätä siitä itselleen voittoa. Tiedotusvälineet kertoivat auliisti tapahtumasta ja kirjakaupoissa ostettiin kirjoja kuin parhaaseen jouluaikaan. Tuona toisena tapahtumakertana [[Esplanadin puisto]] vakiintui Taiteiden yön keskuspaikaksi. Erilaisia tapahtumapisteitä oli katakaupunginkantakaupungin alueella noin 50 ja galleriat, museot, kirjastot, teatterit, kirjakaupat ja monet muut paikat olivat avoinna yleisölleiyleisölle poikkeukselliseen aikaan. Yleisöä olikin runsaasti, Akateeminen kirjakauppa tilastoi jopa noin 40 000 vierailleen liikkeessä yön aikana. Tarjolla oli runonlausuntaa, performanssia, palloilua, mukaan tullut saattoi vain katsella kaikkea tai jopa osallistua halutessaan eri tapahtumiin. Puhuttiin karnevaalielämästä.<ref>Timo Cantell, s. 122–125</ref>
 
Kolmantena Taiteiden yönä 1991 tapahtumat laajenivat varsinaisten taidetoimintojen ulkopuolelle: [[benji-hyppy]]jä kauppatorilla, osalla ravintoloista erikoislupa Alkosta poikkeukselliseen aukioloaikaan, [[Kasarmitori]]lla katettu herkkupöytä, elokuvia [[Senaatintori]]lla ja paljon muuta. SinfonikonserttejaSinfoniakonsertteja, katuteatteria, tanssiesityksiä, katselijasta osallistujaksi, taidegalleriasta taidemaalariksi. Yleisömäärän arviot olivat 30 000 – 80 000 välillä. Lieveilmiöitä alkoi esiintyä, riehakkuutta, liikaa väen paljoutta ja kaupallisuutta yhä enevässäenenevässä määrin.<ref>Timo Cantell, s. 125–127</ref>
 
Neljäs Taiteiden yö -tapahtuma 1992 koettiin kaoottiseksi, liian laajaksi ja jopa ryyppyjuhliksi. Taiteiden yönä ei hyväksytä [[vappu]]-meininkiä, liikaa alkoholia, päihtyneitä, oksentelua, virtsaamista. Monet tuhannet taide- ja kulttuurimyönteiset ihmiset pettyivät kohdatessaan suuren joukon humalassa örveltävää nuorisoa kaljakasseineen ja varttuneemmankin väen tarpeiden tyydyttämisen tavalla, joka herätti ärtymystä. Ihmiset katsovat, että taide ja epäjärjestys eivät kuulu yhteen. Taiteiden yö koettiin uhattuna jos virtsaamista, juopottelua ja mellastamista ei pystytä hillitsemään. Toisaalta taide- ja kulttuuritapahtumien tarjonta alkoi kasvaa jo yli äyräidensä. Yhdessä yössä ei ehtinyt kokea ja nähdä kaikkea, mitä Taiteiden yön tarjottimella oli. Liikkuminen väen paljouden takia oli vaikeaa ja julkisten kulkuneuvojenkin reitit olivat keskusta-alueella jo päivällä lähes täysin tukossa. Taitavasti kohteensa valinnut yleisö löysi kuitenkin ihasteltavaa ja mukavia asioita päivän tapahtumista, jos niin halusi.<ref>Timo Cantell, s. 130–139</ref> Vuonna 2009 oli jo 20. Taiteiden yö Helsingissä.
Rivi 23:
* [[Helsinki]]
* [[Joensuu]] (nimellä ''[[Joen yö]]'')
* [[Jyväskylä]] (nimellä ''[[Yläkaupungin yö]]'')
* [[Kouvola]]
* [[Kuopio]]
Rivi 31:
* [[Oulu]]
* [[Raahe]]
* [[Rauma]] (nimellä ''[[Mustan pitsin yö]]'')
* [[Seinäjoki]] (nimellä ''[[Seinäkuun yö]]'')
* [[Tampere]] (nimellä ''[[Tapahtumien yö]]'')
* [[Turku]]
* [[Tuusula]] (nimellä [http://www.taiteidenyo.fi Taiteiden Yö])
* [[Vaasa]] (nimellä [http://www1.vaasa.fi/taiteidenyo/Taiteidenyo_%2008/esittely.htm Taiteiden Yö])
 
== Kaupunkeja, joissa on aiemmin järjestetty Taiteiden yö -tapahtumia ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteiden_yö”