Ero sivun ”Mäyrämäki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p kh
Rivi 1:
'''Mäyrämäki''' on kylä [[Somerniemi|Somerniemellä]] [[Somero]]lla.
 
==Kylä==
Kylä sijaitsee Somerniemen [[Oinasjärvi (Somero)|Oinasjärveltä]] Someron [[Terttilä]]än johtavan [[yhdystie 2801|yhdystien 2801]] varrella ja sen lähimpiä naapurikyliä ovat saman tien varressa sijaitsevat Somerniemen [[Suojoki (Somero)|Suojoki]] ja [[Kaskisto]]. Idässä naapurina on Somerniemen Oinasjärvi.<ref>Lehtonen 1990: 505.</ref>
 
Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 16, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan kolmanneksi pienimmän.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kaipainen, Sauli | Otsikko =Somero on 48 kylän muodostama kaupunki | Julkaisu =Somero| Ajankohta =10.6.2011 | Vuosikerta =86 | Numero =43 | Sivut =17 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.6.2011 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylissä toimii kyläyhdistys, joka järjestää juhlia ja tapahtumia ja omistaa entisen Kaskiston koulurakennuksen, jota käytetään juhla- ja harrastustilana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vskylat.fi/vskylatuusi/wp-content/uploads/2013/01/Tul-kyll%C3%A4%C3%A4n-Somerol.pdf | Nimeke =Tul kyllään Somerol | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =Esite | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Varsinais-Suomen kylät ry | Viitattu = 15.9.2013 | Kieli = }}</ref>
 
==Luonnonympäristö==
Kylän alueelle ulottuu [[Salpausselkä|Kolmanteen Salpausselkään]] liittyvä, [[Natura 2000]] -ohjelmaan Hyyppärän harjualueen nimellä kuuluva laaja Kaskistonnummen harjualue.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=250567 | Nimeke = Hyyppärän harjualue| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =24.9.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Lounais-Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 30.3.2010 | Kieli = }}</ref> Harjualueella sijaitsevalla kirkasvetisellä [[Iso-Valkee]]n järvellä Mäyrämäen kylässä on vuonna 2013 avattu [[luontopolku]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.somero.fi/palvelut/asuminenjaymparisto/ympsuojelu/liikkuminenjakalastus/isovalkeenluontopolku/ | Nimeke =Iso-Valkee ja luontopolku | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Someron kaupunki | Viitattu = 15.9.2013 | Kieli = }}</ref> Pienempiä harjujärviä ja -lampia kylän alueella ovat Iso-Eläte, Pikku-Eläte, Koirlammi, Mustalammi, Taskulammi ja Varvaslammi.<ref name="Somerniemi"/><ref name="Johannislund"/> Kylän eteläisenä rajapaikkana on Hyyppärän Natura-alueeseen kuuluva Herakkaanlähde, jonka rannoilta löydettyihin kasveihin kuuluvat muiden muassaamuassa [[röyhysara]], [[suovalkku]], [[nevaimarre]] ja [[harsosammal]].<ref name="Somerniemi">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti =2024 07 Somerniemi | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1980 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref><ref name="Johannislund">{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti =2023 09 Johannislund | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1981 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.somero.fi/palvelut/asuminenjaymparisto/ympsuojelu/luonnonsuojelu/someronluontokohteet/lehtojalahteikkojajapuronvarsia/ | Nimeke =Lehtoja, lähteikköjä ja puronvarsia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Someron luontokohteet | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Someron kaupunki| Viitattu = 15.9.2013 | Kieli = }}</ref> Mäyrämäen kylässä Hyyppärän harjualueella sijaitsee Someron korkein kohta, 159,1 metrin korkeuteen kohoava, Natura 2000 -ohjelmassa luonnonsuojelulailla suojeltavaksi merkitty Murjumäki, joka on luokiteltu arvokkaaksi [[moreeni]]muodostumaksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Palmunen, Lauri (toim.) | Nimeke =Varsinais-Suomen käsikirja | Suomentaja = | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu =145 | Selite = | Julkaisupaikka =Turku | Julkaisija =Varsinais-Suomen liitto | Tunniste =ISBN 952-5599-43-4 | www =http://www.varsinais-suomi.fi/Link.aspx?id=1116571 | www-teksti =Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu =12.8.2009 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=68276&lan=FI | Nimeke =Murjumäki, Somero | Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu =Arvokkaat moreenimuodostumat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Ympäristöhallinto | Viitattu =12.8.2009 | Kieli = }}</ref>
 
==Historia==
 
Mäyrämäen kylä on alkujaan vuonna 1596 perustettu [[yksinäistalo]]. Talo muodostui kun Someron [[Harjun kartano (Somero)|Harjun kartanoa]] omistanut [[Perniö]]n Paarskylän kartanon herra Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta vaihtoi Someron Suojoen kylässä omistamansa metsäpalstan yhteen Someron Harjun kylän taloista, jonka isäntä perusti vaihdossa saamalleen metsäpalstalle Mäyrämäen eli Mettämiehen [[uudistalo]]n. Talo säilyi jakamattomana aina 1920-luvulle.<ref>Lehtonen 1990: 104.</ref>
</ref>
 
Yhdessä naapurikyliensä Kaskiston ja Suojoen kanssa Mäyrämäki kuuluu alueeseen, joka alkujaaanalkujaan oli osa [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|varsinaissuomalaista]] [[Uskela]]n seurakuntaa, mutta tuli liitetyiksi osaksi [[Häme|hämäläistä]] Someron seurakuntaa vuonna 1492.<ref>Alanen et al. 1999: 21-24.</ref> Kun Somerniemestä tuli Someron [[kappeliseurakunta]] 1600-luvun lopulla<ref>Alanen et al. 1999: 83-92.</ref>, Suojoki, Kaskisto ja Mäyrämäki luettiin Someron emäseurakuntaan, vaikka kylien asukkaat käyttivätkin tai alkoivat viimeistään tuolloin käyttää Somerniemen kappelikirkkoa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltonen, Esko | Nimeke =Somerniemen historia | Vuosi =1945 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =[Somerniemi] | Julkaisija =Somerniemen kunta ja seurakunta | Tunniste = |Kieli = }}</ref><ref>Alanen et al. 1999: 192-194.</ref>
 
Somerniemen seurakunnan itsenäistyessä 1901 Mäyrämäki, Suojoki ja Kaskisto tulivat osaksi Somerniemeä, mutta liitos toteutui Suojoen ja Kaskiston osalta vasta Someron kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1927, vaikka Somerniemi oli muodostettu itsenäiseksi seurakunnaksi jo vuonna 1917. Mäyrämäen [[yksinäistalo]], jonka Somerniemen kunta oli hankkinut omistukseensa vuonna 1922, sen sijaan liitettiin Somerniemeen jo vähän tätä ennen vuonna 1924.<ref>Alanen et al. 1999: 192-196.</ref>