Ero sivun ”Ludvig XI” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 88.114.101.154 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän EmausBot tekemään versioon. |
p kh |
||
Rivi 1:
{{Valois-dynastia2}}
'''Ludvig XI''' ([[3. heinäkuuta]] [[1423]] – [[30. elokuuta]] [[1483]]) oli [[Ranska]]n kuningas vuosina [[1461]]–[[1483]]. Hän oli edellisen kuninkaan [[Kaarle VII (Ranska)|Kaarle VII:n]] poika ja yksi Ranskan menestyksekkäimmistä kuninkaista. Ludvig XI:n poliittisen juonittelutaipumuksen (joidenkin mukaan myös ulkoisen rumuuden) vuoksi hänestä on käytetty lisänimeä ''Hämähäkki'' (myös ''Harkitseva''). Ludvig XI aloitti epäonnistuneen kapinan isäänsä vastaan jo 16-vuotiaana, mutta sai kruunun lopulta vasta isänsä kuoltua.
Ludvig XI:n merkittävin saavutus oli [[Feodalismi|feodaaliherrojen]] vallan kukistaminen ja sitä kautta voimakkaan ja yhtenäisen kuningaskunnan luominen. Ludvig XI:n toimista suuttuneet feodaaliherrat yrittivät [[Kaarle Rohkea|Burgundin Kaarlen]] johdolla vedota kansaan ja alempiin aatelisiin ”yhteishyvän” nimissä, mutta Ludvig XI kukisti nämä kapinayritykset poliittisella juonittelulla ja toisinaan suorilla sotilaallisilla taisteluilla, ja hänen kautensa lopussa Ranska oli yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin. Hän järkiperäisti ja tehosti hallintoa monin tavoin, tuki taiteita ja sivistystä ja sekaantui myös [[ruusujen sota]]an auttaen [[Englanti|Englannin]] [[Henrik VI (Englanti)|Henrik VI:n]] lyhytaikaiselle uudelle kaudelleen. Hän oli naimisissa ensin [[Skotlanti|Skotlannin]] [[Jaakko I (Skotlanti)|Jaakko I:n]] tyttären Margareetan ja myöhemmin Savoyn Charlotan kanssa. Ludvig XI:tä seurasi valtaistuimelle hänen poikansa [[Kaarle VIII (Ranska)|Kaarle VIII]].
== Nousu kuninkaaksi ==
[[Kuva:Louis XI.jpg|thumb|250px|left|Ludvig XI]]
Jo perintöruhtinaana Ludvig vehkeili isäänsä vastaan ja isä oli hänet joksikin ajaksi karkottanut [[Dauphiné]]en, joka siihen aikaan oli Ranskan perintöruhtinasten herttuakuntana. Tosin he sittemmin sopivat riitansa, mutta viimeiset vuotensa Kaarle aina epäili poikaansa ja pelkäsi, että poika tahtoi hänet myrkyttää.
Kuninkaaksi päästyänsä vuonna [[1461]] Ludvig heti erotti kaikki isänsä neuvonantajat ja kokosi ympärilleen henkilöitä melkein yksinomaan alhaisemmasta säädystä, jonka seurassa hän
== Taistelu lääninherrojen liittoa vastaan ==
Rivi 18 ⟶ 17:
== Kaarle Rohkea ja sota Burgundia vastaan ==
[[Tiedosto:Charle le Téméraire.jpg|thumb|Kaarle Rohkea
Liigan etevimpiä osamiehiä oli [[Burgundi]]n herttua [[Kaarle Rohkea]], jonka hallussa myös olivat rikkaat [[Alankomaat]]. Hän oli ritarillinen, ylpeä ja komeutta rakastava ruhtinas, jonka loistavaa hovia ihmeteltiin koko Euroopassa ja jonka kunnianhimoiset aikeet sisälsivät itsenäisen kuningaskunnan perustamisen niistä monista maista, jotka hänellä oli. Monen riidan ratkaisemista varten ehdotti Ludvig Kaarlelle ystävällistä tapaamista, jonka paikaksi määrättiin [[Peronne]] herttuakunnan alueella; mutta samalla hän yllytti alankomaalaisen [[Liège]]n kaupungin kapinaan herttuaa vastaan.
Ludvig saapui Peronneen pienen seurueen kanssa ja Kaarle otti vieraanvaraisesti hänet vastaan. Mutta kerran molempien ruhtinaiden juuri istuessa pöydässä, tuotiin ilmoitus kapinasta ja Ranskan lähettilään kiihotuksesta. Herttua vihastui kuninkaaseen ja pistätti hänet synkkään vankitorniin. Ludvigin täytyi sitten seurata herttuaa Liègeen omin silmin näkemään, miten ankarasti herttua hävitti onnetonta kaupunkia. Vasta sen jälkeen pääsi Ludvig kovilla ehdoilla vapaaksi, mutta tapansa mukaan hän piankin selvittäytyi ehtoja täyttämästä.
Ludvig teki suuria varustuksia ja aloitti sitten herttuaa vastaan sodan, jota kuninkaalliset päälliköt kävivät hyvällä menestyksellä. Herttua sai nyt pyynnöstä aselevon ja sen aikana onnistui hänen tehdä liitto kuninkaan veljen [[Guienne]]n herttuan kanssa, joka kuitenkin kohta äkisti kuoli erään benediktiiniläismunkin myrkyttämänä.
Kaikki epäilivät Ludvigia murhan toimeenpanijaksi ja Kaarle levitti julistuksen, jossa hän nimenomaan sanoi häntä veljenmurhaajaksi. Ludvig jonkun ajan kuluttua laillisesti tutkitutti murha-asiaa, mutta ennen kuin tutkinta saatiin päätökseen, löydettiin munkki äkisti kuolleena vankilastansa ja myös yksi hänen rikoskumppaninsa oli salaperäisellä tavalla hävinnyt.
Herttua Kaarle Rohkea jatkoi kuitenkin taistelua Ludvigia vastaan, mutta ryhtyi samalla myös muihin laajoihin yrityksiin. Saksan keisarin kanssa hän neuvotteli [[Trier]]issä ja esiintyi siellä paljon komeammin kun itse keisari. Hänen tarkoituksensa oli saada keisari korottamaan Burgundin herttuakunta kuningaskunnaksi. Mutta Ludvigin onnistui huomautuksillaan niin muuttaa keisarin mieli, että hän lähti Trieristä täyttämättä herttuan toivetta.
Kaarle ryhtyi myös sotaan Ludvigin liittolaisia sveitsiläisiä sekä [[Lotring]]in herttuaa vastaan. Tämä sota päättyi onnettomaksi; viimein joutui hän perin pohjin tappiolle [[Nancy]]n luona ja kaatui itsekin vuonna [[1477]]. Ludvig taas heti liitti Burgundin Ranskan kruunun omistuksiin. Jonkun ajan kuluttua onnistui hänen liittää myös [[Provence]].<ref name="Sjogren"/>
| |||