Ero sivun ”František Palacký” versioiden välillä

Vuosina 1827–1838 Palacký toimitti ''Časopis českého museum'' (tšekkiläisen museon vuosikirja) -nimistä lehteä ja julkaisi siinä [[estetiikka]]a ja tšekin kieltä käsitelleitä artikkeleita. Böömin säätyjen toivottua jatkoa Pubičkalta kesken jääneelle Böömin historialle Palacký nimettiin 1829 Böömin historiankirjoittajaksi. Kolme vuotta myöhemmin hän aloitti suurtyönsä, Tšekin (Böömin ja Määrin) historian vuoteen 1526, joka ilmestyi vuosina 1836–1867 viidessä osassa nimellä ''Geschichte von Böhmen'' ja 1848–1876 tšekiksi nimellä ''Dějiny národu českého v Čechách a v Moravě''. Palacký toi teoksessa esiin käsityksensä Tšekin historiasta tšekkien kamppailuna heidän alistamiseensa pyrkiviä vieraita voimia vastaan ja hän korosti varsinkin [[Hussilaissodat|hussilaissotien]] aikaa kansallisen kamppailun kautena.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Palacký laati myös muita kotimaansa historiaa käsitelleitä tutkimuksia ja toimitti useita laajoja lähdejulkaisuja, jotka sisälsivät Böömin historiaan liittyviä asiakirjoja. Hän kirjoitijulkaisi 1833 myös [[Josef Dobrovský]]n elämäkerran. Palacký kirjoitti sekä tšekiksi että saksaksi. palackýHän oli yksi aloitteentekijöistä kansallisen Matice Českáčeská -kustantamon perustamisessa vuonna 1830.<ref name="NFB" />

Palackýä pidettiin myös tšekkiläiskansallisen puolueen johtajana.<ref name="NFB" /> Hän kannatti ajatusta [[Itävalta|Itävallan]] muuttamista [[Federalismi|federalistiseksi]] valtioksi, jossa eri kansallisuuksilla olisi tasavertainen asema. Hän toimi vuonna 1848 Prahassa järjestetyn [[SlaavilainenPrahan kongressislaavilainen 1848kongressi|slaavilaisen kongressin]] puhemiehenä ja osallistui [[Kremsier]]issä 1848–1849 kokoontuneeseen perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Vuoden 1848 vallankumouksen epäonnistuttua hän vetäytyi pitkäksi aikaa politiikasta, kunnes hänet vuonna 1861 valittiin jäseneksi Itävallan valtakunnanneuvostoon (''Reichsrat''). Vuonna 1865 julkaisemassaan teoksessa ''Idea státu rakouského'' (”Itävallan valtion idea”) Palacký asettui kannattamaan liittovaltiojärjestelmää, joka perustuisi Habsburgien valtakunnan historiallisille maakunnille eikä niinkään kansallisuuksille.<ref name="brit" />

Palackýlla oli hyvin suuri vaikutus tšekkien poliittisen ajattelun ja historiankirjoituksen kehitykseen.<ref name="brit" /> Häntä pidetään yhtenä Tšekin kansallisen uudellenheräämisen alullepanijoista. Böömin valtio osti hänen syntymäkotinsa vuonna 1881.<ref name="NFB" />