Ero sivun ”Brahenkenttä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p sama kuva, joka on lähteeksi merkityssä kirjassa, löytyy verkostakin. |
||
Rivi 14:
Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahenkenttä saivat nimensä kenraalikuvernööri [[Pietari Brahe]]n mukaan. Lähellä sijaitsevien [[Sturenkatu|Sturenkadun]] ja [[Fleminginkatu|Fleminginkadun]] tavoin ne kuuluvat Kalliossa ja Alppiharjussa olevaan historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään.<ref>Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970</ref>
Ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansotaa]] alueen kadut olikin pitkälti jo rakennettu, mutta niiden varsilla olevat tontit olivat vielä suurelta osin tyhjillään. Esimerkiksi Itäisellä Brahenkadulla oli rakennuksia vain sen pohjoisimmassa korttelissa.<ref>Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, s. 260, Otava, 1962 </ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/kallionkirkko/kallionkirkko_3.html | Nimeke = Signe Brander: Kallio Kallion kirkon tornista (valokuva vuodelta 1912) | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 3.10.2013}}</ref>
Kun ympäröivien alueiden väkiluku ja varsinkin lapsiperheiden lukumäärä oli nopeasti kasvussa, päätettiin alueen asemakaavaa vuonna [[1921]] kuitenkin muuttaa. Lähinnä esteettisiä ja edustusnäkökohtia ajatellen suunnitellusta puistokadusta luovuttiin ja paikalle päätettiin perustaa urheilukenttä. Sen tieltä poistettiin tori, puistovyöhyke, suurin osa jo rakennetusta Itäisestä Brahenkadusta sekä sen varrella olevat, vielä silloin tyhjät tontit. Viimeksi mainitusta kadusta jäi jäljelle vain sen lyhyt pohjoisosa. Läntinen Brahenkatu sitä vastoin kulkee yhä kentän ohi.
| |||