Versio 30. syyskuuta 2013 kello 15.26 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 531 muokkausta apokryfisista lisäyksistä tarkemmin ← Vanhempi muutos		Versio 2. lokakuuta 2013 kello 14.03 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 531 muokkausta Kreikkalaisen Esterin kirjan lisäyksistä hieman lisää Uudempi muutos →
Rivi 36: === Kreikkalainen Esterin kirja === [[Septuaginta]]ssa Esterin kirjasta on laajempi versio, ''Kreikkalainen Esterin kirja''. Siihen kuuluvat lisäykset luetaan [[deuterokanoniset kirjat\|deuterokanonisten kirjojen]] joukkoon. NeNykyisissä onpainoksissa ~~sijoitettu~~ne sijoiettaan tavallisesti kirjaimilla A-F merkittyinä lukuina kirjan muiden osien väliin. [[Katolinen kirkko]] katsoo nekin Raamattuun kuuluviksi, mutta useimmissa [[protestanttiset kirkot\|protestanttisissa]] kirkkokunnissa niitä pidetään [[apokryfikirjat\|apokryfisinä]]. Lisäykset ovat:<ref>{{verkkoviite \| Osoite = http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/69C60F18F50CD9E5C225730F001F09B7/$file/kuusi_apokryfikirjaa.pdf \| Nimeke = Kuusi apokryfikirjaa: Kreikkalainen Esterin kirja \| Julkaisija = Apokryfikirjojen käännöskomitea \| Viitattu = 30.9.2013}}</ref> * A (kirjan alkuun lisätty johdanto): Mordokain uni Rivi 44: * E (8. luvun 12. ja 13. jakeen välissä): kuninkaan uusi käskykirje, jolla määräys juutalaisten tuhoamisesta peruutettiin * F (10. luvun 3. ja 4. jakeen välissä): Mordokain unen selitys Septuagintassa nämä on myös sijoitettu edellä mainittuihin kohtiin, joihin ne kertomuksen juonen kannalta lähinnä kuuluvatkin. Kun kuitenkin jo [[Hieronymus]], joka laati Raamatun latinankielisen käännöksen, [[Vulgata]]n, piti niitä myöhemmin tehtyinä lisäyksinä, hän siirsi ne kirjan loppuun ja lisäsi niiden edelle välihuomautuksen. Kun Raamatun teksti myöhemmin jaettiin [[Raamatun luvut ja jakeet\|lukuihin ja jakeisiin]], näistä tuli Vulgatassa Esterin kirjan 10. luvun loppuosa sekä 11. - 16. luvut.<ref>{{kirjaviite \| Nimeke = Biblia sacra iuxta vulgatam versionem. Tomus 2 : Proverbia - Apocalypsis / recensuit et brevi apparatu instruxit Robertus Weber \| Painos = Editio altera emendata \| Sivu = 712-730 \| Luku = Esther \| Kieli = latina \| Julkaisija = Württembergische Bibelanstalt \| Julkaisupaikka = Stuttgart \| Vuosi = 1975}}</ref> Toisaalta tästä ratkaisusta seurasi, että kirjan muiden lukujen sekä 10. luvun ensimmäisten jakeiden numerot ovat Vulgatassa samat kuin niissä, etupäässä [[protestanttisuus\|protestanttisissa]] kirkoissa käytetyissä Raamatun painoksissa, joissa lisäykset eivät ole mukana. <!-- Rivi 66 ⟶ 69: ==Relation To Other Books In the Bible== ''Esther'' is (in the Hebrew version) one of only two books of the Bible that do not directly mention [[God]] (the other is [[Song of Songs]]). It is the only book of the [[Tanakh]] that is not represented among the [[Dead Sea scrolls]]. ~~==Additions to ''Esther''==~~ An additional six chapters appear interspersed in ''Esther'' in the [[Septuagint]], the Greek translation, which then was used by [[Jerome]] in compiling the Latin [[Vulgate]]; additionally, the Greek text contains many small changes in the meaning of the main text. The extra chapters include several prayers to God, perhaps because it was felt that the above-mentioned lack of mention of God was inappropriate in a holy book. Jerome recognized them as later additions, placing them at the end of his work. By the time ''Esther'' was written, the foreign power visible on the horizon as a future threat to Judah was the [[Macedonia]]ns of [[Alexander the Great]], who defeated the Persian empire about 150 years after the time of the story of Esther; the [[Septuagint]] version noticeably calls Haman a Macedonian where the Hebrew text describes him as an Agagite. The canonicity of these Greek additions has been a subject of scholarly disagreement practically since their first appearance in the [[Septuagint]] - Martin [[Luther]], being perhaps the most vocal [[Reformation]] era critic of the work, considered even the original Hebrew version to be of very doubtful value. Luther's complaints against the book carried past the point of scholarly critique, and led in part to the complaint of anti-semitism frequently made against him. The Roman Catholic [[Council of Trent]], the summation of the Roman Catholic Counter-Reformation, declared the entire book, both Hebrew text and Greek additions, to be canonical. While modern Roman Catholic scholars openly recognize the Greek additions as clearly being additions to the text, the ''Book of Esther'' is used twice in commonly used sections of the Catholic Lectionary. In both cases, the text used is not only taken from a Greek addition, the readings also are the prayer of [[Mordecai]], and nothing of [[Esther]]'s own words is ever used. The Eastern Orthodox Church uses the Septuagint version of ''Esther'', as it does for all of the Old Testament. ==Reinterpretations of the story== Rivi 84 ⟶ 80: == Lähteet == {{viitteet}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Esterin kirja” versioiden välillä