Versio 28. syyskuuta 2013 kello 16.52 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 738 muokkausta tuollainen artikkeli näkyy liittyvän aiheeseen ← Vanhempi muutos		Versio 30. syyskuuta 2013 kello 16.45 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 738 muokkausta lisää Uudempi muutos →
Rivi 3: '''James Bruce''' ([[14. joulukuuta]] [[1730]] [[Larbert]], [[Stirling]] – [[27. huhtikuuta]] [[1794]] [[Larbert]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/81907/James-Bruce James Bruce] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 28.9.2013.</ref> oli [[skotlanti]]lainen tutkimusmatkailija, joka vaelsi useita vuosia [[Afrikka\|Afrikan]] sisäosissa, erityisesti [[Etiopia]]ssa etsien [[Niili]]n lähdettä ja kirjoitti kokemuksistaan tunnetun matkakuvauksen ''Travels to Discover the Source of the Nile'' (1790). Bruce menetti äitinsä kaksivuotiaana ja sairasteli miltei koko varhaislapsuutensa. Hän meni nuorena naimisiin rikkaan viinikauppiaan tyttären Adriana Allenin kanssa, mutta tämä kuoli tuberkuloosiin lokakuussa 1754 alle vuoden kuluttua häistä. Seuraavat vuodet oppinut ja kielitaitoinen Bruce matkusteli Euroopassa. Toimiessaan viinikauppiaana [[Espanja]]ssa hän opiskeli [[Arabian kieli\|arabiaa]] sekä [[Ge’ezin kieli\|etiopiaa]]. Hän tutustui myös saksalaisen [[Hiob Ludolf]]in kuvaukseen Etiopiasta. Bruce palasi välillä Skotlantiin hoitamaan sukutilaansa, mutta vuonna 1762 lordi Halifax houkutteli hänet lähtemään Pohjois-Afrikkaan tutkimaan muinaisraunioita, joista kuningas [[Yrjö III]] oli kiinnostunut. Bruce nimitettiin seuraavana vuonna Britannian konsuliksi [[Alger]]iin. Vuodesta 1765 hän matkusti [[Välimeri\|Välimeren]] alueella ja päätyi [[Syyria]]n kautta [[Egypti]]in heinäkuussa 1768. Perehdyttyään lääketieteeseen ja [[astrologia]]an Bruce päätti lähteä etsimään Niilin lähteitä Etiopiasta, jossa yksikään eurooppalainen ei ollut käynyt vuoden 1699 jälkeen ranskalaisen C. J. Poncetin lähdettyä.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbd/0176.html ''Nordisk familjebok'' (1905), s. 319–320] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 28.9.2013.</ref><ref name="Gordon">Stuart Gordon: ''Suuri huijausten kirja'', s. 63–64. Euroword, 1999.</ref> Bruce toimi nuorena viinikauppiaana [[Espanja]]ssa ja opiskeli [[Arabian kieli\|arabiaa]] sekä [[Ge’ezin kieli\|etiopiaa]]. Hänet nimitettiin 1763 Britannian konsuliksi [[Alger]]iin, ja hän ryhtyi tutkimaan Pohjois-Afrikan muinaisjäännöksiä. Vuodesta 1765 hän matkusti [[Välimeri\|Välimeren]] alueella ja päätyi [[Syyria]]n kautta [[Egypti]]in heinäkuussa 1768. Bruce päätti lähteä etsimään Niilin lähteitä ja kulki jokivartta sekä [[Punainenmeri\|Punaisenmeren]] rannikkoa pitkin Etiopiaan, jossa käytännössä kukaan eurooppalainen ei ollut käynyt 150 vuoteen. Hän saapui Etiopian pääkaupungiin [[Gonder]]iin helmikuussa 1770. Bruce saavutti suuren arvostuksen Etiopiassa, mutta joutui myös moniin vaaratilanteisiiin sotkeennuttuaan maan sisäisiin kiistoihin. Hän saavutti 14. marraskuuta 1770 [[Tanajärvi\|Tanajärven]], [[Sininen Niili\|Sinisen Niilin]] alkulähteen, jota uskoi myös koko Niilin päälähteeksi. Vietettyään Etiopiassa kaksi vuotta Bruce lähti 1772 paluumatkalle, joka osoittautui vielä tulomatkaakin vaikeammaksi. Hän selvisi maaliskuussa 1773 [[Marseille]]en ja seuraavana vuonna [[Lontoo]]seen.<ref name="brit" /><ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbd/0176.html ''Nordisk familjebok'' (1905), s. 319–320] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 28.9.2013.</ref> Bruce kulki ensin Niilin jokivartta ylös, sen jälkeen [[Punainenmeri\|Punaistamerta]] pitkin [[Mitsiwa]]an saakka, ja saapui Etiopian pääkaupungiin [[Gonder]]iin helmikuussa 1770. Hän saavutti lopulta 14. marraskuuta 1770 [[Tanajärvi\|Tanajärven]], [[Sininen Niili\|Sinisen Niilin]] alkulähteen, jota uskoi myös koko Niilin päälähteeksi. Matkallaan hän joutui kestämään kovia kärsimyksiä ja näki monia hämmästyttäviä asioita. Bruce sai suuren arvostuksen Etiopiassa, mutta joutui myös moniin vaaratilanteisiiin sotkeennuttuaan maan sisäisiin kiistoihin. Etiopiassa käydyssä sisällissodassa hän oli tekemisissä molempien osapuolien kanssa ja joutui viettämään puolitoista vuotta vankina Gonderissa. Vuonna 1772 Bruce pääsi lähtemään paluumatkalle, joka osoittautui vielä tulomatkaakin vaikeammaksi. Matkalla [[Assuan]]iin kaikki hänen kamelinsa kuolivat, jolloin hän kätki kaikki muistiinpanonsa ja piirustuksensa, ja palasi myöhemmin takaisin hakemaan niitä. Hän selvisi maaliskuussa 1773 [[Marseille]]en ja seuraavana vuonna [[Lontoo]]seen.<ref name="brit" /><ref name="Gordon" /><ref name="NFB" /> Bruce asettui asumaan tiluksilleen Skotlannissa ja ryhtyi vuonna 1780 kirjoittamaan kuvausta matkoistaan, joka ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin viisiosaisena nimellä ''Travels to Discover the Source of the Nile''. Kuvauksen paikkansapitävyys kyseenalaistettiin pian teoksen ilmstyttyä, osin siksi että Bruce oli kertonut löydöistään ensin [[Ranska]]n hoville. Myöhempien tutkimusmatkailijoiden kertomukset kuitenkin vahvistivat Brucen kuvaukset Afrikasta. Nykyisin hänen matkakirjaansa pidetään Afrikkaan sijoittuvan seikkailukirjaillisuuden klassikkona.<ref name="brit" /><ref name="NFB" /> Kun Bruce kertoi Lontoossa kokemuksistaan, häntä ei uskottu, sillä hänen eksoottisten tarinoidensa arveltiin olevan vain yksi monista tutkimusmatkahuijauksista, joita oli aiemmin jo nähty paljon. Englantilaiset suhtautuivat Bruceen nihkeästi myös siksi, että hän oli skotti ja lisäksi kertonut löydöistään ensin [[Ranska]]n hoville. Muun muassa [[Samuel Johnson]] ja [[James Boswell]] pilkkasivat häntä julkisesti. Bruce vetäytyi asumaan tiluksilleen Skotlannissa ja ryhtyi vuonna 1780 kirjoittamaan kuvausta matkoistaan, joka ilmestyi kymmenen vuotta myöhemmin viisiosaisena nimellä ''Travels to Discover the Source of the Nile''. Teoksesta tuli heti myyntimenestys, mutta kriitikot pitivät edelleen Brucen matkakuvausta sepitteenä. Bruce kuoli vuonna 1794 kompastuttuaan ja kaaduttuaan portaissa. Myöhempien tutkimusmatkailijoiden kertomukset vahvistivat hänen kuvauksensa Afrikasta ja hän sai näin kuolemansa jälkeen maineensa takaisin. Nykyisin hänen matkakirjaansa pidetään Afrikkaan sijoittuvan seikkailukirjaillisuuden klassikkona.<ref name="Gordon" /><ref name="brit" /><ref name="NFB" /> ==Katso myös==

Ero sivun ”James Bruce” versioiden välillä