Ero sivun ”Juutalainen kalenteri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) laajennettu ja tarkennettu lähteen perusteella |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:DetailOfMedievalHebrewCalendar.jpg|thumb|Kuvassa oleva keskiaikainen juutalainen kalenteri muistuttaa juutalaisia tuomaan synagogaan palmun lehden (lulav) ja sitruunan (etrog) ennen ''[[sukkot]]ia'', joka päättää juhlan koollekutsumisen elokuussa.]]
'''Juutalainen kalenteri''' (הלוח העברי ''ha'luach ha'ivri'') tai '''heprealainen kalenteri''' on [[juutalainen]] [[kalenteri|vuosikalenteri]]. Siinä on määritelty [[juutalaisten juhlat|juutalaisten juhlapyhät]] sekä ajankohtaan sopivat [[psalmi]]t luettavaksi.
Juutalaisessa kalenterissa jokainen kuukausi on joko 29 tai 30 päivän pituinen, ja kuukauden alku sattuu aina [[uusikuu|uudenkuun]] aikaan tai lähelle sitä.<ref name=Juut>{{kirjaviite | Tekijä = Ove Schrarz, Hillel Skurnik, Dave Weintraub | Nimeke = Juutalaisuus, uskonto ja perinne | Sivu = 8-10 | Julkaisija = Juutalainen koulu | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 952-90116-1-X}}</ref> Täten vuodessa on tavallisesti 353–355 päivää, mutta tietyin väliajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kolmastoista kuukausi, jotta kalenterin kuukaudet aina pysyisivät suunnilleen samana vuodenaikana. Näin tehdään 19 vuotta kestävän [[Metonin jakso]]n aikana seitsemän kertaa,<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 54-56| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref> jakson kolmantena, kuudentena, kahdeksantena, yhdentenätoista, neljäntenätoista, seitsemäntenätoista ja yhdeksäntenätoista vuotena.<ref name=Juut/>
Juutalaisen kalenterin mukaan vuosi 5772 alkoi [[28. syyskuuta]] [[2011]], ja tulee loppumaan [[16. syyskuuta]] [[2012]].▼
Juutalaisen kalenterin vuosiluvut alkavat vuodesta 3761 eaa, jota on pidetty [[Raamatun luomiskertomus|maailman luomisen]] ajankohtana.<ref name=Juut/> Kalenterin mukainen vuosi
▲
==Historia==
Rivi 13 ⟶ 16:
Juutalaiset ovat käyttäneet lunisolaarista kalenteria Raamatun ajoista lähtien, mutta ovat viitanneet kuukausiin nimien sijasta numeroilla. Vain neljä ensimmäistä kuukauden nimeä on saatavilla ennen pakoa olevalta ajanjaksolta; [[Tanakh]] ([[Raamattu]]): ''Abib'' (ensimmäinen, kirjaimellisesti "kevät"), ''Ziv'' (toinen), ''Ethanim'' (seitsemäs), ja ''Bul'' (kahdeksas). Kaikki ovat kanaanilaisia nimiä, kaksi viimeistä myös foinikialaisia. Pääasiassa kuukausien nimet on kuitenkin lainattu [[babylonia]]laisilta.<ref name=Oja />
Raamatun aikana ''nisan''- eli ''abib''-kuuta, jossa [[pääsiäinen|pääsiäistä]] vietetään, pidettiin vuoden ensimmäisenä kuukautena.<ref
Koska lisäksi aurinkovuosi ei ole jaollinen kuun kiertoa vastaavilla kuukausilla, täytyy kalenteriin lisätä ylimääräinen täytekuukausi, jotta kalenterin aloituspäivä ei siirtyisi liiaksi keväästä. Tästä ei ole mainintaa Raamatussa, mutta [[Kolmas Mooseksen kirja|3. Mooseksen kirjan]] mukaan pääsiäisen tulisi olla vuoden ensimmäisenä kuukautena, ja samassa yhteydessä puhutaan myös toisesta juhlasta samassa kuussa jolloin heilutettiin uutislyhde.<ref name=3Moos /> Jos lyhde ei vielä ollut kasvanut, jouduttiin pääsiäistä siirtämään kuukaudella.▼
===Babylonian pakkosiirtolaisuus===
Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana 586 eaa. juutalaiset ottivat käyttöön kuukausien babylonialaiset nimet, ja jotkut heimot kuten [[essealaiset]] käyttivät aurinkokalenteria viimeiset kaksi vuosisataa ennen ajanlaskun alkua. [[Babylonialainen kalenteri]] taas periytyy suoraan sumerilaisesta kalenterista.
===Havaintoihin ja laskuihin perustuvat kalenterit===
Varhaisina aikoina juutalainen kalenteri perustui suoraan kuusta tehtyihin havaintoihin. Tiettyihin paikkoihin asetettiin tarkkailijoita, joiden tehtävänä oli havaita, milloin uusi kuu oli ensimmäisen kerran nähtävissä. Heti kun se oli juuri ja juuri nähtävissä, he kiiruhtivat [[Jerusalem]]iin ja ilmoittivat asian [[Sanhedrin]]ille, jona julisti uuden kuukauden alkaneeksi.<ref name=Juut /> Sen merkiksi sytytettiin tuli kaupungin korkeimmalle kukkulalle, ja sanansaattajien tehtävänä oli tiedottaa asia kaukaisimmillekin paikkakunnille.
▲Koska lisäksi aurinkovuosi ei ole jaollinen kuun kiertoa vastaavilla kuukausilla, täytyy kalenteriin lisätä ylimääräinen täytekuukausi, jotta kalenterin aloituspäivä ei siirtyisi liiaksi keväästä. Tästä ei ole mainintaa Raamatussa, mutta [[Kolmas Mooseksen kirja|3. Mooseksen kirjan]] mukaan pääsiäisen tulisi olla vuoden ensimmäisenä kuukautena, ja samassa yhteydessä puhutaan myös toisesta juhlasta samassa kuussa, jolloin heilutettiin uutislyhde.<ref name=3Moos>{{raamatunpaikka|3. Moos. 23:4-14}}</ref> Jos lyhde ei vielä ollut kasvanut, jouduttiin pääsiäistä siirtämään kuukaudella.
Sitä mukaa kuin juutalaisia alkoi asua entistä kauempana Jerusalemista, kävi kuitenkin välttämättömäksi laatia kiinteät säännöt siitä, miten kalenteri laaditaan, kuinka monta päivää missäkin kuukaudessa on ja minä vuosina karkauskuukausi lisätään. Nykyiset säännöt kalenterin laatimisesta ja siitä, minä vuosina karkauskuukausi lisätään, merkitsi muistiin juutalainen tiedemies [[Hillel II]] vuonna 359.<ref name=Juut />
==Juutalaisen ajanlaskun kuukaudet==
| |||