Ero sivun ”Ypäjän Hevosopisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q3152795 siirrettyä kielilinkkiä |
p kh |
||
Rivi 9:
Hevosopiston [[ratsastuskoulu]] on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä. Vastaavan ratsastuksenopettajan apuna toimivat ratsastuksenohjaajalinjan opiskelijat. Ratsastuskoululla järjestetään joka kesä leirejä niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin ratsastajille. Ratsastusseura [[Ypäjän Ratsastajat ry]] eli YR toimii tiiviissä yhteistyössä Hevosopiston kanssa.
Ypäjän Hevosopiston alueella sijaitsee myös vuonna 2006 perustettu [[Suomen Hevosurheilumuseo]].
==Historiaa==
Hevosopisto sijaitsee Ypäjän Siittolanmäellä Ypäjän [[Kartanonkylä]]ssä, jossa on kasvatettu hevosia jo 1800-luvulla. Puolustuslaitoksen [[Hevoshuoltokoulu]] aloitti toimintansa [[Kartanonkylän kartano]]n mailla vuonna [[1934]], ja vuonna [[1937]] perustettiin sen rinnalle Valtion hevossiittola, jonka tehtävänä oli Suomen hevosjalostuksen edistäminen ja työntekijöiden kouluttaminen. Tehtävät olivat siis samat, joita nykyisin jatkavat Hevosopisto sekä [[MTT]]:n hevostutkimus. 1930-luvulla rakennetut tallit ovat edelleen käytössä.
Vuonna [[1955]] puolustuslaitoksen yksikkö siirtyi [[Niinisalo]]on. Hevossiittolan toimintaa muutettiin tarkoituksenmukaisemmaksi ja siittolan nimeksi tuli Valtion hevosjalostuslaitos. Laitoksen tärkeimpänä tehtävänä oli hevosjalostus ja siihen liittyvä tutkimustoiminta. Myös hevostalouskoulun opetuksen tehokkuutta parannettiin muun muassa rakentamalla [[hevosenkenkä|kengitys-]] ja metallityöpaja. Hevostalouskoulu toimi vuodesta 1937 vuoteen [[1962]] ja maatalousseppäkoulu sen rinnalla [[1948]]–1962. Sodan aikana vuosina [[1942]]–[[1945]] kursseja ei järjestetty.
Laitoksen nimi muuttui jälleen vuonna [[1961]]. Uudeksi nimeksi tuli Ypäjän maataloudelliset oppilaitokset. Tämän jälkeen nimi on muuttunut vielä Ypäjän maatalousoppilaitokseksi ja vuonna [[1989]] Ypäjän Hevostalousoppilaitokseksi. Vuonna [[1972]] Suomen Ratsastusopisto (SRO) aloitti toimintansa. Se oli Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen omistama yksityinen urheiluopisto. SRO koulutti ratsastuksenohjaajia ja -opettajia. SRO rakennutti Ypäjälle tallin (nykyisin Hevosopiston ratsastuskoulun käytössä) sekä Ypäjä-hallin.
===Hevoskasvatus===
Siittolassa on kasvatettu enimmäkseen [[suomenhevonen|suomenhevosia]]. Parhaimmista kasvateista mainittakoon ravihevoset Uskoton (s.1954), Systi (s.1969), Pysteri (s.1984), kaksinkertainen [[kuninkuusravit|ravikuningas]] Pette (s.1984) sekä Taikuri (s.1987) ja ratsut [[Kelmi (hevonen)|Kelmi]] (s.1979), Opetus (s.1983), Rysykkä (s.1985), Samuli (s.1986) ja Jaime (s.1995). Kaikki edellä mainitut ratsut ovat voittaneet Suomen mestaruuden joko koulu-, este- tai kenttäratsastuksessa.
Puolustuslaitoksen Ratsukoulun yhteyteen perustettiin vuonna [[1941]] Valtion hevossiittolan rinnalle lämminverisiittola marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]]in käskystä. Jalostusmateriaali koostui tuolloin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]] peräisin olleista sotasaalishevosista. Ratsuväki jalkautettiin vuonna [[1947]], mutta puolustusvoimien ratsujalostus jatkui vuoteen [[1955]] asti, jolloin se eduskunnan päätöksellä lopetettiin. Valtion hevosjalostuslaitos aloitti lämminverijalostuksen 1980-luvulla. Ensimmäiset lämminveriratsutammat hankittiin [[Saksa]]sta ja ne olivat [[hannoverinhevonen|hannover]]-rotuisia.
Siittolanmäellä syntyy edelleen joka kesä useita varsoja. Vuonna [[2005]] varsoi kuusi Hevosopiston omistamaa tammaa ja
===Presidenttien hevoset Ypäjällä===
Siittolanmäellä on asunut useita presidenttien hevosia. Marsalkka Mannerheimin ratsutamma [[Käthy]] vietti viimeiset vuotensa Ypäjällä ja on myös haudattu sinne. Käthyn haudan muistokivi paljastettiin vuonna [[1991]]. Presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkosen]] lahjoituksena saamat [[orlovravuri]]tammat Kaunotar (alkuperäiseltä nimeltään Krasavitsa) ja Suosikki (Balovnitsa) olivat sijoitettuina Valtion hevossiittolaan. Molemmat tammat varsoivat Ypäjällä. Vuonna [[1959]] Kekkoselle lahjoitettiin vielä kolmas orlov-hevonen, ori Lento, joka niin ikään muutti Ypäjälle.
Presidentti [[Mauno Koivisto|Koivisto]] sai [[Kazakstan]]in presidentti Nazarbajevilta vuonna [[1992]] [[doninhevonen|doninhevosen]] nimeltä Zaslon. Myöhemmin Zaslon päätyi Hevosopiston ratsastuskoululle, jossa se oli suosittu ja toimiva [[tuntihevonen|opetushevonen]].
Nykyisin Hevosopistolla asuu presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] suomenhevostamma Ypäjä Tarja. Hevosen lahjoittivat Haloselle Hevosopisto ja Ypäjän kunta.
Rivi 34:
==Kulttuuriympäristö==
Hevosopiston alueelle ulottuu [[Museovirasto]]n vuonna [[2009]] [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]] määrittelemä [[Jokioisten kartano]]n ja [[Loimijoki]]laakson viljelymaisema<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=262 | Nimeke = Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu = 8.1.2010 | Kieli = }}</ref>, ja myös itse opiston ja entisen hevosjalostuslaitoksen alue, joka on muodostunut Jokioisten kartanosta vuonna 1792 erotetun ja vuonna 1915 siihen uudelleen liitetyn [[Kartanonkylän kartano]]n ympärille, on valtakunnallisesti merkittävä
==Lähteet==
* [http://www.hevosopisto.fi/ Hevosopiston kotisivut]
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kari Haimi, Helena Jansson, ym. | Nimeke= Siittolanmäki 60 vuotta| Julkaisija= MTT:n hevostutkimus ja Hevosopisto Oy| Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 952-90-8958-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kirsti Piminäinen (toim.) | Nimeke= Hevosopisto 10 vuotta| Julkaisija=Hevosopisto Oy | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 952-91-6308-8}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
| |||