Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 06.51 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 30 Wikidatan sivulle d:q209316 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 24. syyskuuta 2013 kello 21.41 muokkaa kumoa Simo Kaupinmäki (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 504 muokkausta švaa ei ole erityisesti germaanisten kielten äänne; täsmennyksiä; taulukkoa siistitty ja samankaltaiset merkit siirretty erilliseen taulukkoon; lähdelinkki päivitetty; lisätty lähde svarabhakti-nimitykselle Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Schwa IPA symbol.svg\|thumb\|160px\|Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e.]] '''Švaa''' ~~([[heprea]]ksi ''šəwaa'')~~ on [[~~kielitiede~~Kielitiede\|kielitieteellinen]] termi, jolla asiayhteydestä riippuen voidaan viitata erilaisiin [[~~vokaali~~Vokaali\|vokaaleihin]].: ~~Švaa~~joko ~~voi~~''väliseen ~~tarkoittaa~~keskivokaaliin'' ~~myös~~ja ~~[[Unicode]]-merkistön kirjainta~~ ''neutraalivokaaliin'ə'~~'',~~ ~~jota~~tai ~~käytetään~~joissain ~~foneettisessa~~suomen [[~~tarkekirjoitus~~Murre\|~~tarkekirjoituksessa~~murteissa]] jaesiintyvään ~~eräiden kielten oikeinkirjoituksessa~~''loisvokaaliin''. Švaa voi tarkoittaa myös [[Unicode]]-merkistön kirjainta '''ə''', jota käytetään foneettisessa [[Tarkekirjoitus\|tarkekirjoituksessa]] ja eräiden kielten [[Oikeinkirjoitus\|oikeinkirjoituksessa]]. ==Kielitieteessä== ===Välinen keskivokaali ~~tai~~ja neutraalivokaali=== [[Kansainvälinen foneettinen kirjaimisto\|~~Kansainvälisessä~~Kansainvälisen ~~foneettisessa~~foneettisen ~~kirjaimistossa~~kirjaimiston]] terminä švaa ~~liittyy~~viittaa ''väliseen keskivokaaliin'' {{IPA\|[ə]}}. Lähtökohtaisesti se on kuin mikä tahansa vokaaliäänne, joka voi kielestä ja tilanteesta riippuen esiintyä painollisena tai painottomana. Ehkä tyypillisimmin švaalla kuitenkin tarkoitetaan painotonta, epäselvää, täysin [[~~vokaalireduktio~~Vokaalireduktio\|redusoitunutta]] ''neutraalivokaalia'', jolta puuttuvat kaikki [[~~ääntötapa~~Ääntötapa\|artikulatoriset]] piirteet. Esimerkiksi [[~~englannin~~Englannin kieli\|englannin kielen]] painottomissa tavuissa ääntyy useimmiten juuri neutraalivokaali, joka onkin puhutun englannin yleisin vokaali. On huomattava, että švaa ei todellisuudessa realisoidu täysin redusoituneena keskivokaalina, kuten muutkaan vokaalit eivät realisoidu täysin [[fonologia\|fonologisten]] vastineidensa mukaisesti. Esimerkiksi [[~~ranskan~~Ranskan kieli\|ranskassa]] švaan realisaatio voi tilanteen mukaan olla puolisuppea {{IPA\|[ø]}} tai puoliväljä {{IPA\|[œ]}},{{Lähde}} jotka molemmat suomalainen mieltää lähinnä ö:ksi. [[Suomen kieli\|Suomen kielen]] foneemijärjestelmään ei välinen keskivokaali tai neutraalivokaali kuulu, joten suomalaiset hahmottavat sen usein joksikin tutummaksi vokaaliksi. Koska švaa on äännearvoltaan kaikkien muiden vokaalien välimuoto, sen hahmotus vaihtelee. Esimerkiksi englannin sana ''America'' {{IPA\|[əˈmɛɹɪkə]}} kuullaan usein ''ämerikä'' tai ''ömerikä''. Akustisesti švaata lähin suomen vokaali on useimmissa ympäristöissä ''ö'' {{IPA\|/ø/}}. Nopeasti puhuttaessa monet vokaalifoneemit voivat painottomina ääntyä suomessakin epämääräisesti hieman švaan kaltaisena. Esimerkiksi normaalisti laveana ääntyvä ''e'' voi sanassa ''jäätelö'' ääntyä summittaisesti {{IPA\|[jæːtəlø]}}, jos ääntöväylää lavean ja väljän ''ä:n'' jälkeen supistaessaan puhuja kiirehtii jo ''e:n'' aikana kääntämään huuliaan pyöreän ''ö:n'' mukaiseen asentoon. Nimitys ''švaa'' ({{K-he\|שְׁוָא}} {{IPA\|[ʃva]}} tai {{IPA\|[ʃəˈwa]}}) juontuu erästä heprealaista vokaalimerkkiä tarkoittavasta sanasta, joka tosin ei itse edusta švaa-äännettä. === Väli- eli loisvokaali suomen murteissa === Suomen ~~[[murre\|~~murteiden]] tutkimuksessa švaa (myös ''svaa''; ~~tai~~[[sanskrit]]iksi ''~~loisvokaali~~svarabhakti'')<ref ~~tarkoittaa~~name="Sovijärvi ~~eri~~& ~~asiaa~~Peltola ~~kuin~~1970"/>) ~~esim.~~ei ~~germaanisista~~tarkoita ~~kielistä~~kansainvälisen ~~puhuttaessa.~~foneettisen ~~Suomen~~kirjaimiston ~~murteiden~~mukaista ~~švaa~~vokaaliäännettä, onvaan ~~"ylimääräinen"~~se ~~vokaali,~~viittaa ”ylimääräiseen” ''~~välivokaali~~välivokaaliin'' tai ''loisvokaaliin'', joka varsinkin [[~~savolaismurteet~~Savolaismurteet\|savolaismurteissa]] ja [[~~eteläpohjalaiset~~Eteläpohjalaiset murteet\|eteläpohjalaisissa]] murteissa ~~ilmaantuu~~helpottaa ääntämistä kahden eri [[~~konsonantti~~Konsonantti\|konsonantin]] ~~väliin~~välissä: ''kolome (kolme), kylymä (kylmä), palijo (paljon), vanaha (vanha)''.~~<ref~~ ~~name="Internetix"~~Tavallisesti />loisvokaalin ~~Tämä vokaali~~äännearvo on ~~tavallisesti~~ sama kuin ~~edellinen~~edeltävän ~~vokaali~~vokaalin.<ref ~~Tässä~~name="Savolainen ~~yhteydessä termi švaa pohjautuu [[sanskriitti\|sanskriitin]] kieliopin termiin [[svarabhakti]].{{Lähde}}~~1998"/> ==Kirjain ə ja sen muunnelmat== Švaa-kirjain (ə) näyttää ylösalaisin kiepautetulta [[~~pienaakkonen~~Pienaakkonen\|pienaakkoselta]] e., ~~Sitä~~ja sitä käytetään ~~[[kansainvälinen foneettinen kirjaimisto\|~~kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa]] välisen keskivokaalin tai neutraalivokaalin merkkinä. Lisäksi [[~~latinalainen~~Latinalainen ~~aakkosto~~kirjaimisto\|latinalainen]] švaa-kirjain kuuluu [[~~azerin~~Azerin kieli\|azerin kielen]] oikeinkirjoitukseen, jossa se foneettisesta kirjaimistosta poiketen edustaa laveaa väljää etuvokaalia {{IPA\|[æ]}} eli vastaa ääntämyksellisesti suomen ä-kirjainta. [[Suuraakkonen]] Ə on ulkomuodoltaan kuin isonnettu versio pienaakkosesta. Švaa-kirjaimesta on olemassa [[~~kyrillinen~~Kyrillinen ~~aakkosto~~kirjaimisto\|kyrillinenkin]] ~~versio~~muunnelma, joka kuitenkin on aivan samannäköinen kuin latinalainen švaa. [[Unicode]]-merkistöön sisältyy švaan lisäksi myös niin sanottu ylösalainen e (ǝ), joka pienaakkosena näyttää samalta kuin švaa, mutta sen suuraakkosellinen vastine näyttää ison E-kirjaimen peilikuvalta (Ǝ, joka puolestaan on teknisesti eri merkki kuin [[eksistenssikvanttori]]n merkki). Tämä ylösalainen tai käänteinen e-kirjain esiintyy eräiden afrikkalaisten kielten oikeinkirjoituksessa. Unicodessa on erikseen käänteinen e pienaakkosenakin, mutta sitä ei tavallisesti käytetä vastaavan suuraakkosen parina; sen sijaan kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa sillä merkitään laveaa puolisuppeaa keskivokaalia {{IPA\|[ɘ]}}.▼ ~~===Tietokoneessa===~~ {\| class="wikitable" \|+ Švaa-kirjain Unicode-merkistössä !style="background: #E8E8E8"\|Näyte !style="background: #E8E8E8"\|[[Unicode]] !style="background: #E8E8E8"\|Nimi<ref name="MES"/> !~~rowspan~~style="2background: #E8E8E8"\|[[Merkkiviittaus\|HTML-viittaus]]▼ !~~rowspan~~style="2background: #E8E8E8"\|[[Laajennettu suomalainen näppäimistö]]▼ \|- \|colspan="2" style="background: #FFF; border-right: 0"\| ~~!rowspan="2"\|Merkki~~ \|~~rowspan~~colspan="23" style="background: #FFF; border-left: 0"\|''Latinalaisen merkistön laajennusosa B''<ref name="Unicode Latin-B" />▼ ~~!colspan="3"\|[[Unicode]]~~ ▲!rowspan="2"\|[[Merkkiviittaus\|HTML-viittaus]] ▲!rowspan="2"\|[[Laajennettu suomalainen näppäimistö]] \|-▼ ~~! tunnus !! nimi !! lohko~~ \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|Ə \|U+018F \|latinalainen suuraakkonen švaa ~~\|LATINALAINEN SUURAAKKONEN ŠVAA<ref name="MES" />~~ ~~\|Latinalaisen merkistön laajennusosa B<ref name="Unicode Latin-B" />~~ \|&#399;<br>&#x18F; \|{{~~näppäin~~Näppäin\|AltGr\|Shift\|A}} ▲\|- \|colspan="2" style="background: #FFF; border-right: 0"\| \|colspan="3" style="background: #FFF; border-left: 0"\|''IPA-täydennyksiä''<ref name="Unicode IPA" />▼ \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|ə \|U+0259 \|latinalainen pienaakkonen švaa ~~\|LATINALAINEN PIENAAKKONEN ŠVAA<ref name="MES" />~~ ▲\|IPA-täydennyksiä<ref name="Unicode IPA" /> \|&#601;<br>&#x259; \|{{~~näppäin~~Näppäin\|AltGr\|A}} \|- \|colspan="2" style="background: #FFF; border-right: 0"\| \|~~rowspan~~colspan="43" style="background: #FFF; border-left: 0"\|''Kyrillisiä merkkejä''<ref name="Unicode Cyrillic" />▼ \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|[[Ә]] \|U+04D8 \|kyrillinen suuraakkonen švaa ~~\|KYRILLINEN SUURAAKKONEN ŠVAA<ref name="MES" />~~ ▲\|rowspan="4"\|Kyrillisiä merkkejä<ref name="Unicode Cyrillic" /> \|&#1240;<br>&#x4D8; \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|ә \|U+04D9 \|kyrillinen pienaakkonen švaa ~~\|KYRILLINEN PIENAAKKONEN ŠVAA<ref name="MES" />~~ \|&#1241;<br>&#x4D9; \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|[[Ӛ]] \|U+04DA \|~~KYRILLINEN~~kyrillinen ~~SUURAAKKONEN~~suuraakkonen ~~ŠVAA~~švaa JAja [[treema~~\|TREEMA~~]]~~<ref name="MES" />~~ \|&#1242;<br>&#x4DA; \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|ӛ \|U+04DB \|kyrillinen pienaakkonen švaa ja treema ~~\|KYRILLINEN PIENAAKKONEN ŠVAA JA TREEMA<ref name="MES" />~~ \|&#1243;<br>&#x4DB; \|- \|} ~~\|colspan="6"\|''Samankaltaisia kirjaimia''~~ === Samankaltaisia merkkejä === ▲[[Unicode]]-merkistöön sisältyy švaan lisäksi myös niin sanottu ylösalainen e (ǝ), joka pienaakkosena näyttää samalta kuin švaa, mutta sen suuraakkosellinen vastine näyttää ~~ison~~ E-kirjaimen peilikuvalta (Ǝ~~, joka puolestaan on teknisesti eri merkki kuin [[eksistenssikvanttori]]n merkki~~). Tämä ylösalainen tai käänteinen e-kirjain esiintyy eräiden afrikkalaisten kielten oikeinkirjoituksessa. Unicodessa on erikseen käänteinen e pienaakkosenakin, mutta sitä ei tavallisesti käytetä vastaavan suuraakkosen parina; sen sijaan kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa sillä merkitään laveaa puolisuppeaa keskivokaalia {{IPA\|[ɘ]}}. {\| class="wikitable" \|+ Samankaltaisia Unicode-merkkejä !style="background: #E8E8E8"\|Näyte !style="background: #E8E8E8"\|[[Unicode]] !style="background: #E8E8E8"\|Nimi !style="background: #E8E8E8"\|[[Merkkiviittaus\|HTML-viittaus]] \|- \|colspan="2" style="background: #FFF; border-right: 0"\| ▲\|colspan="3" style="background: #FFF; border-left: 0"\|''Latinalaisen merkistön laajennusosa B''<ref name="Unicode Latin-B" /> \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|Ǝ \|U+018E \|latinalainen suuraakkonen käänteinen e ~~\|LATINALAINEN SUURAAKKONEN KÄÄNTEINEN E~~ ▲\|rowspan="2"\|Latinalaisen merkistön laajennusosa B<ref name="Unicode Latin-B" /> \|&#398;<br>&#x18E; \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|ǝ \|U+01DD \|latinalainen pienaakkonen ylösalainen e ~~\|LATINALAINEN PIENAAKKONEN YLÖSALAINEN E~~ \|&#477;<br>&#x1DD; \|- \|colspan="2" style="background: #FFF; border-right: 0"\| \|colspan="3" style="background: #FFF; border-left: 0"\|''IPA-täydennyksiä''<ref name="Unicode IPA" />▼ \|- \|style="text-align: center; font-size:large"\|ɘ \|U+0258 \|latinalainen pienaakkonen käänteinen e ~~\|LATINALAINEN PIENAAKKONEN KÄÄNTEINEN E~~ ▲\|IPA-täydennyksiä<ref name="Unicode IPA" /> \|&#600;<br>&#x258; \|- \|colspan="2" style="background: #FFF; border-right: 0"\| \|colspan="3" style="background: #FFF; border-left: 0"\|''Matemaattisia operaattoreita<ref name="Unicode Math"/> \|- \|align=center style="font-size:large"\|[[Eksistenssikvanttori\|∃]] \|U+2203 \|on olemassa \|&exist;<br>&#8707;<br>&#x2203; \|- \|align=center style="font-size:large"\|∄ \|U+2204 \|ei ole olemassa \|&#8708;<br>&#x2204; \|- \|} Rivi 94 ⟶ 127: {{Viitteet\|viitteet= <ref name="~~Internetix~~Savolainen 1998">{{Verkkoviite \| Osoite = http://~~www~~oppimateriaalit.internetix.fi/~~opinnot~~fi/~~opintojaksot~~avoimet/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/valivok.html \| Nimeke = Välivokaali \| Tekijä = Erkki Savolainen \| Tiedostomuoto = HTML \| Selite = \| Julkaisu = Suomen murteet \| Ajankohta = 1998 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Internetix \| Viitattu = 2524.89.~~2010~~2013 \| Kieli = }}</ref> <ref name="MES">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/merkkien-nimet.html \| Nimeke = Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = HTML \| Selite = Suomennos on tehty [[SFS\|Suomen Standardisoimisliiton]] taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi. \| Julkaisu = \| Ajankohta = 2004 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos \| Viitattu = 25.8.2010 \| Kieli = }}</ref> <ref name="Sovijärvi & Peltola 1970">{{Kirjaviite \| Tekijä = Antti Sovijärvi ja Reino Peltola (toim.) \| Nimeke = Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus \| Vuosi = 1970 \| Luku = \| Sivu = 19, 22 \| Selite = Viides painos; liitteenä tärkeimmät fonetiikan oppisanat (suomi–englanti) \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Helsingin yliopiston fonetiikan laitos \| Tunniste = \| www = http://hdl.handle.net/10224/4089 \| www-teksti = Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2007 \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 24.9.2013 \| Kieli = }}</ref> <ref name="Unicode Cyrillic">{{Verkkoviite \| Osoite = http://unicode.org/charts/PDF/U0400.pdf \| Nimeke = Cyrillic \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = PDF \| Selite = \| Julkaisu = The Unicode Standard \| Ajankohta = 1991–2009 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 25.8.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Rivi 104 ⟶ 139: <ref name="Unicode Latin-B">{{Verkkoviite \| Osoite = http://unicode.org/charts/PDF/U0180.pdf \| Nimeke = Latin Extended-B \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = PDF \| Selite = \| Julkaisu = The Unicode Standard \| Ajankohta = 1991–2009 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 25.8.2010 \| Kieli = {{en}} }}</ref> <ref name="Unicode Math">{{Verkkoviite \| Osoite = http://unicode.org/charts/PDF/U2200.pdf \| Nimeke = Mathematical Operators \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = PDF \| Selite = \| Julkaisu = The Unicode Standard \| Ajankohta = 1991–2012 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 24.9.2013 \| Kieli = {{en}} }}</ref> }}

Ero sivun ”Švaa” versioiden välillä