Ero sivun ”Kaivuono” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
[[Tiedosto:Kåfjord map.jpg|255px|right|thumb|Kaivuonon kartta.]]
'''Kaivuono''' ({{k-se|Gáivuotna}}, {{k-no|Kåfjord}})<ref name="nimiopas">Pohjois-Norjan paikannimet. ''Teoksessa'': {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kielitoimiston nimiopas | Vuosi =2008 | Luku = | Sivu =179 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Tunniste =ISBN 978-952-5446-29-6 | Kieli = }}</ref> on kunta [[Tromssan lääni]]ssä Pohjois-[[Norja]]ssa. Kaivuonon kunta sijaitsee [[Yykeänvuono]]n itälaidalla, jossa on myös vuonosta erkaneva [[Kaivuono (vuono)|Kaivuono]]. Sen perukan [[Pirttivaara]]n kylästä on itäisintä [[Ruija]]a lukuunottamatta [[linnuntie]]tä lyhin matka [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoiselta jäämereltä]] [[Suomi|Suomeen]], [[Halti]]lle: runsas 27,5
Kunnan pinta-ala on 950 km². Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 2 208 asukasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ssb.no/en/befolkning/statistikker/folkemengde/aar/2013-03-13?fane=tabell&sort=nummer&tabell=101849 | Nimeke = Population in municipalities 1 January | Tekijä = | Ajankohta = 13.3.2013 | Julkaisija = Statistisk sentralbyrå | Viitattu = 15.9.2013 }}</ref> Keskustaajama on nimeltään Junttaniemi ({{k-no|Olderdalen}}). Kunnan läpi kulkee [[E6]]-tie.
Rivi 30:
== Kyliä ja paikkoja ==
Junttaniemi
== Suosittu sukelluskohde ==
Vuonon pohjassa makaa useitakin saksalaisia sota-aluksia; tämä on tehnyt paikasta suositun sukelluskohteen jo 1970-luvulta alkaen. Vesi on kirkasta ja paikalla esiintyy runsaasti sekä [[kampela|kampeloita]] että [[kissakala|kissakaloja]], minkä takia myös sukelluskalastajat suosivat paikkaa.
Urheilusukeltajat kutsuvat paikkaa Tirpitziksi, koska juuri siellä oli sotavuosina saksalaisen
Saksalaiset purkivat pääosan varusteista vetäytyessään Norjasta ja norjalainen Hǿvdingin pelastusyhtiö, joka osti Norjan valtiolta kaikki saksalaiset sotaromut vuosina 1945–1946, purki loput kiinteät rakenteet 1950-luvun alussa. Muutamia yksittäisiä kallioon upotettuja [[sukellusveneverkko|sukellusveneverkon]] kappaleita oli jäljellä vielä 1990-luvulla.
|