Wikipedia

Ero sivun ”Rapolan muinaislinna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
hiukan korjausta
p kh
Rivi 31:
[[Rapolanharju]] sijaitsee [[Hämeenlinna]]sta [[Lempäälä]]än kulkevalla [[harju]]jonolla. Rapolan muinaislinna sijaitsee Rapolanharjun eteläpäässä, ja sen toisella puolella on [[Vanajavesi|Vanajaveden]] Rautunselkä ja toisella [[Sääksmäki|Sääksmäen]] kirkonkylä. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Vanajavettä pitkin sekä nykyisen Hämeenlinnan alueelle että myös pohjoiseen.<ref name="gardberg">Gardberg & Welin, s. 24–25.</ref>
 
Muinaislinna kohoaa jääkauden synnyttämän harjun laella noin 65-7065–70 metriä Vanajaveden vedenpinnan yläpuolella. Varsinaisen linna-alue sijaitsee 200 metriä leveällä ja 400 metriä pitkällä harjulaajentumalla, jonka alueella on kaksi jääkauden muodostamaa harjuhautaa, eli [[suppa]]a. Niistä isompi on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja 15 metriä syvä. Pienempi hauta on 50 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja 7 metriä syvä.<ref name="mv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola/muinaislinna| Nimeke = Muinaislinna| Ajankohta = 16.12.2011| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 21.9.2013 | Kieli = }}</ref>
 
Rapola on [[Museovirasto]]n määritelmän mukaan Suomen arvostetuimpia [[kulttuuriympäristö]]jä. Harju kuuluu [[Vanajaveden laakso]]n [[kansallismaisema]]an ja Sääksmäen–[[Tarttila]]n [[Kulttuurimaisema|kulttuurimaisema-alueeseen]]. Rapolan kulttuurimaisemaan kuuluu harjun lisäksi [[Rapolan kartano|Rapolan]] ja [[Voipaalan kartano]]t sekä [[Sääksmäen kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola| Nimeke = Rapola, Valkeakoski| Ajankohta = 28.11.2012| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 21.9.2013}}</ref>
Rivi 47:
Vaikka Rapolasta on löytynyt runsaasti ihmistoiminnan jälkiä, sitä ei todennäköisesti käytetty kuin ajoittain. Linnan suuri ala saattaa merkitä sitä, että se ei ole palvellut ainoastaan läheisiä alueita vaan mahdollisesti koko Hämeen yläosaa.<ref name="gardberg"/> Muinaislinnaa on saatettukin käyttää puolustautumisen lisäksi kaupankäynnissä ja oikeuskäytännöissä.<ref name="mv"/>
 
Vanhin merkintä historiallisesta linnasta on eräässä vuoden 1647 kartassa, jossa oli merkitty Rapola vanhaksi kehämuurin ympäröiväksiympäröimäksi linnaksi. Myöhemmät tutkijat, kuten [[Hjalmar Appelgren-Kivalo]], [[Julius Ailio]] ja [[Anna-Liisa Hirviluoto]], ovat arvioineet Rapolan Suomen merkittävimmäksi [[esihistoria]]lliseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Rapolan luonnollinen yhteys Rautunselkään oli vaarassa katketa 1980-luvulla, kun [[tie- ja vesirakennushallitus]] suunnitteli vetävänsä Hämeenlinnan ja Tampereen välisen moottoritien Rapolan länsipuolelta. [[Museovirasto]]n johtaman taistelun jälkeen tielaitos päätti vuonna 1991 siirtää tien kulkevaksi vesistön länsipuolelta.<ref name="gardberg"/>
 
[[Muinaismuistolaki|Muinaismuisto-]] ja [[luonnonsuojelulaki]] suojelevat Rapolanharjua, ja Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikkö on hoitanut aluetta vuodesta 1989. Suurin osa harjualueesta siirtyi valtiolle 1993, ja vuodesta 1994 hoitoalueeseen on kuulunut koko 140 hehtaarin laajuinen Rapolanharju ja sen kartanoympäristö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola/rapola_hoitokohteena| Nimeke = Rapola hoitokohteena| Ajankohta = 28.11.2012| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 21.9.2013}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Rapolan_muinaislinna”