Ero sivun ”Metrojupakka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pois linkki (Helsingin kaupunginhallitus)
kielenhuoltoa (ilman lähteitä mutta tod.näk.)
Rivi 5:
Metron videolaitteet oli tilattu [[Siemens]]iltä vastoin [[Helsingin kaupunginjohtaja|Helsingin ylipormestarin]] [[Raimo Ilaskivi|Raimo Ilaskiven]] toivomusta. Siemens jätti [[26. elokuuta]] pyynnön saada perua videotarjous. Yhtiön perustelujen mukaan paikkaansa pitämättömät syytökset ja väitteet lahjonnasta olivat vahingoittaneet sen mainetta.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=321&a=2532| Nimeke =Helsingin metro | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Ylen elävä arkisto |Ajankohta = | Julkaisija =YLE | Viitattu =26.3.2009}}</ref>
 
Unto Valtanen pidätettiin epäiltynä lahjusten vaatimisesta Siemensiltä. Tammikuussa vuonna [[1983]] Helsingin kaupungin ylinvirallinen syyttäjä, 1. kaupunginviskaali [[Jorma Uski]], aloitti [[poliisi]]tutkinnat metrosotkuista. Helsingin kaupunginvaltuuston valiokunnan johtajajohtajan [[Harri Holkeri]]n 15-henkisen ryhmän tuli selvittää, oliko metron rakentamisessa toimittu kaupungin edun vastaisesti, ja mihin toimenpiteisiin kaupungin tulisi ryhtyä. Valiokunnan toiminta kesti vuoden ajan. Metrotoimiston johtajan Unto Valtasen osalta ratkaisevaksi koko jutun käsittelyn aikana muodostui kysymys siitä, oliko hän [[virkamies]] vai työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.<ref name="kronikka"></ref>
 
Helmikuussa Helsingin kaupunginhallituksen 17 jäsentä, muun muassa kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi, neljä metrotoimikunnan jäsentä, Unto Valtanen, Teuvo Aura ja kaupungin rahoitusjohtaja [[Erkki Linturi]], saivat syytteet virkavirheestä. Helsingin [[ raastuvanoikeus|raastuvanoikeudessa]], jonka istunto pidettiin [[Säätytalo|Helsingin säätytalossasäätytalo]]ssa, todettiintotesi, että vuonna [[1976]] metrotoimikunta oli allekirjoittanut [[Strömberg]]in ja [[Valmet]]in perustaman ''Metrovaunut-yhtiön'' kanssa sopimuksen, joka koski kolmentoista kuusivaunuisen metrojunan valmistamista Suomessa. Kauppahinta oli 345 miljoonaa [[markka]]a. Kauppa tehtiin metrotoimikunnan päätöksellä ohi kaupunginvaltuuston, ilman tarjouskilpailua, ja asiakirjat julistettiin salaisiksi.<ref name="yle"></ref>
 
Oikeudenkäyntisarjan lopputuloksena kaikki syytteet hylättiin. Metrotoimiston lahjusepäilyt johtivat oikeuskansleri [[Kai Korte|Kai Kortteen]] toimesta erilliseen oikeuskäsittelyyn, jossa [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]] totesi vuonna [[1985]] useiden henkilöiden syyllistyneen lahjusten ottoon. Vuonna [[1987]] metrotoimiston johtajan virasta pidätetty Unto Valtanen tuomittiin lahjusten ottamisesta Siemensiltä, ja hän sai yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion. KKOOikeus katsoi päätöksessään Valtasen kaupungin virkamieheksi. Muiden kohdalla syytöksetsyytteet hylättiin vanhentuneina.<ref name="kronikka"></ref>
 
== Lähteet ==