Ero sivun ”Saksan 2. panssaridivisioona” versioiden välillä

p
kh + w
p (kh + w)
 
==Perustaminen==
Divisioona perustettiin [[Würzburg]]issa 15. lokakuuta 1935 ja sen ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin eversti [[Heinz Guderian]]. Yhtymään kuuluivat 2. kiväärirykmentin ja 2. moottoripyöräpataljoonan muodostama 2. kivääriprikaati ja 3. ja 4. panssarirykmentin muodostama 2. panssariprikaati. Näiden lisäksi divisioonaan kuuluivat kaksi patteristoinen[[patteristo]]inen 74. panssaritykistörykmentti sekä joukko divisioonayksiköitä, jotka liitettiin siihen vasta vuonna 1937 lukuun ottamatta vuonna 1942 liitettyä 273. ilmatorjuntapatteristoa. Panssariprikaatin esikunta lakkautettiin vuoden 1942 lopulla ja kivääriprikaatin esikunta kesällä 1943 divisioonan supistuttua tappioiden ja siirtojen vuoksi.<ref name="Mitcham46">Mitcham, Samuel W. Jr s. 46</ref>
 
== Historia ==
Divisioona siirrettiin [[Wien]]iin [[Anschluss|Itävallan Saksaan liittämisen]] jälkeen vuonna 1938. Toisen maailmansodan alkaessa pääosa divisioonan miehistöstä oli Itävallasta.<ref name="Mitcham46"/>
 
1. syyskuuta 1939 alkaneessa [[Puolan offensiivi|hyökkäyksessä Puolaan]] divisioona kärsi merkittäviä tappioita taistellessaan Puolan keskiosissa. Se oli mukana Saksan aloittaessa hyökkäyksen länteen vuonna 1940, jolloin se kuului Guderianin johtamaan [[Saksan XIX motorisoitu armeijakunta|XIX motorisoituun armeijakuntaan]]. Se osallistui [[Luxemburg toisessa maailmansodassa|Luxemburgin valtaukseen]], josta seja jatkoi sen jälkeen etenemistään [[Belgian valtaus|Belgian]] eteläosiin ja [[Ranskan valtaus|Pohjois-Ranskaan]]. Divisioonan joukot valtasivat muun muassa toukokuussa Kanaalin[[Englannin kanaali]]n rannikolta [[Abbeville]]n, jolloin. seSe oli ensimmäinen yksikkö [[Englannin kanaali]]nkanaalin rannikolla ja muodosti siten [[Dunkerquen evakuointi|Dunkerquen motin]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCarthy & Syron | Nimeke = Panzerkrieg | Vuosi = 2003 | Sivu = 285 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Robinson | Tunniste = ISBN 1-84119-800-5 | Viitattu = 30.5.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="Mitcham46"/>
 
Ranskan antauduttua divisioona palasi Saksaan, josta se siirrettiin syyskuussa edelleen [[Puola]]an miehitystehtäviin. Vuoden 1940 lopulla 4. panssarirykmentti sekä muuta henkilöstöä siirrettiin perustettavaan [[Saksan 13. panssaridivisioona|13. panssaridivisioonaan]], mitäja heitä korvaamaan divisioonaan siirrettiin 304. panssarikrenatöörirykmentti. Uudelleen järjestelyn jälkeen divisioonaan kuului kolmipataljoonaiseksi laajennettu 3. panssarirykmentti sekä kaksipataljoonaiset 2. ja 304. rykmentit, kolmipatteristoinen 74. panssaritykistörykmentti sekä 2. moottoripyörä-, 5. motorisoitu tiedustelu-, 38. panssarintorjunta- ja 38. viestipataljoonat.<ref name="Mitcham47">Mitcham, Samuel W. Jr s. 47</ref>
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 146-1994-009-17, Griechenland, gefangener Neuseeländer.jpg|thumb|left|Kaksi divisioonan vaunua kannellaan Kreikassa vangittu uusiseelantilainen.]]
Maaliskuussa 1941 divisioona lähetettiin [[Romania]]an, ja se otti osaa [[Balkan toisessa maailmansodassa|Balkanin taisteluihin]]. Divisioona valtasi [[Saksan 6. vuoristodivisioona|6. vuoristodivisioonan]] kanssa huhtikuussa [[Ateena]]n pakotettuaan Kreikan avuksi lähetetyt brittijoukot vetäytymään etelään. Operaatiosta vapauduttuaan divisioona lähetettiin [[Baijeri]]in lepoon, ja se vietti kesän Puolassa ja Lounais-Ranskassa.<ref name="Mitcham47"/>
 
=== Itärintamalla ===
Suunnitelmien mukaan divisioonan piti olla mukana [[operaatio Barbarossa]]ssa heti alusta lähtien. Miehistö ja pyöräajoneuvot siirrettiin Albanian kautta Jugoslaviaan ja edelleen Kroatiaan, mistä ne siirrettiin junakuljetuksin Saksaan. Divisioonan telakalusto lastattiin ''M/S Marburgiin'' (7564 grt<ref>[http://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?133576 wrecksite.eu Marburg]</ref>) ja ''M/S Kybfelsiin'' (7764 grt<ref>[http://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?153162 wrecksite.eu Kybfels]</ref>) [[Patras|Patraksen]] satamassa Kreikassa, josta ne oli tarkoitus kuljettaa [[Taranto]]on Etelä-Italiaan. Alukset joutuivat 21. toukokuuta Ducatonniemen itäpuolella [[Royal Navy|Britannian kuninkaallisen laivaston]] miinalaivan ''[[HMS Abdiel (M39)|HMS Abdielin]]'' hieman aiemmin [[Lefkas]]'nin ja [[Kefalonia]]n välille laskemaan miinasulkuun<ref>[http://www.naval-history.net/xGM-Chrono-07ML-Abdiel.htm naval-history.net]</ref> (150 miinaa), jolloin kumpikin kuljetusalus sekä niitä suojanneet [[Regia Marina]]n hävittäjä ''[[RN Mirabello]]'' ja tykkivene ''[[RN Matteucci]]'' tuhoutuivat<ref>Rohwer, Jürgen s. 76</ref>. Hyökkäyksen [[Neuvostoliitto]]on alkaessa 22. kesäkuuta 1941 divisioona oli Saksassa odottamassa uutta kalustoa. Divisioona siirrettiin heinäkuussa Puolaan, josta se siirrettiin elokuussa Etelä-Ranskaan.<ref>[http://www.feldgrau.com/PzDiv.php?ID=2 feldgrau.com]</ref>
 
Vasta syyskuussa sedivisioona siirrettiin [[itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalle]] [[keskustan armeijaryhmä]]än, ja divisioonase saapui rintamalle lokakuussa. Vuoden lopulla divisioona osallistui [[Moskovan taistelu]]un. päästenSe ainapääsi [[Himki]]in saakka, ja sen 5. panssaritiedustelupataljoona raportoi nähneensä [[Moskovan Kreml|Kremlin]]. Neuvostojoukkojen [[talvihyökkäys 1941-19421941–1942]] työnsi kuitenkin divisioonan armeijaryhmän mukana kauemmas Moskovasta ja se osallistui Klinin, KarmanowonKarmanovon, Bjelojen ja [[Rževin taistelut|Rževin taisteluihin]], jossa divisioona kärsi suuria tappioita.<ref name="Mitcham47"/>
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-154-1964-24, Russland, Panzer III.jpg|thumb|Divisioonan panssarivaunu Neuvostoliitossa elokuussa 1943]]
Vuonna 1942 5. tiedustelupataljoona uudelleen organisoittiin uudelleen ja siitä muodostettiin 24. moottoripyöräpataljoona, joka siirrettiin [[Saksan 24. panssaridivisioona|24. panssaridivisioonaan]]. Myöhemmin 2. moottoripyöräpataljoona organisoitiin 2. panssaritiedustelupataljoonaksi. Divisioona myös menetti kaksi kolmesta panssaripataljoonastaan, jotka lähetettiin etelään [[Volga]]lle ja [[Kaukasuksen taistelut|Kaukasukselle tehtävään hyökkäykseen]]. Maaliskuussa 1943 muodostettiin uusi [[Panther]]-panssarivaunuin varustettu 3. panssarirykmentin I pataljoona. Heikentynyt divisioona otti osaa taisteluihin keskustan armeijaryhmän alueella vuonna 1942 sekä seuraavana vuonna [[operaatio Büffel]]iin eli vetäytymiseen Rževin alueelta. Näiden lisäksi se osallistui vuonna 1943 [[Kurskin taistelu|Kurskin panssaritaisteluun]] sekä [[Orjol]]in, [[Kiova]]n, [[GomelHomel]]in ja puolustustaisteluihin [[Dnepr]]in keskijuoksulla.<ref name="Mitcham47"/>
 
=== Ranskassa 1944 ===
Tammikuussa 1944 raskaita tappioita kärsinyt divisioona vedettiin [[Amiens]]iin Ranskaan lepoon ja täydennettäväksi. Siihen liitettiin Tiikeri-vaunuin varustettu 507. raskas panssaripataljoona ja 3. panssarirykmentin I pataljoona sai kalustokseen Panther-vaunut. Divisioonan joukot saivat myös koulutusta muun muasssa pimeätoiminnasta. Se sai määräyksen 10. kesäkuuta siirtyä [[Normandian maihinnousu]]n torjuntaan, mihin se kykeni siirtymään tulematta havaituksi. Divisioona yllätti [[Brittiläinen 7. panssaridivisioona|brittiläisen 7. panssaridivisioonan]] vallatenja valtasi takaisin [[Villers-Bocagen taistelu|Villers-Bocagen]] sekä 15.-16–16. kesäkuuta kukkulan 174. Divisioona vastasi [[Caumont]]in ympäristöstä muodostaen puolustuksen rungon kesäkuun loppuun, jolloin se siirrettiin [[Vire]]en. Divisioona osallistui epäonnistuneeseen [[Mortainin taistelu|Mortainin vastahyökkäykseen]] elokuussa, jonka jälkeen vaunuja oli enää 25 jäljellä. [[Falaisen motti|Falaisen motissa]] divisioona tuhoutui lähes täysin murtautuessaan motista, ja se vedettiin rintamalta.<ref>Mitcham, Samuel W. Jr s. 47-48</ref>
 
Divisioonaan kuului 1. syyskuuta 27 panssarivaunua, 12 tykkiä ja 16001&nbsp;600 miestä. Se muodostettiin uudelleen [[Bitburg]]issa sekä [[Winlich]]issä [[Eifel]]in alueella, jossa siihen liitettiin [[Saksan 352. jalkaväkidivisioona|352. jalkaväkidivisioonaanjalkaväkidivisioonan]] jäänteet. Se lähetettiin takaisin taisteluun, ja divisioona otti joulukuussa osaa [[Ardennien taistelu]]un ollen hyökkäyksen kärkenä. Divisioonan viimeinen sotatoimi oli [[Reinin puolustus]] keväällä 1945. Divisioonan vahvuus laski neljään panssarivaunuun, kolmeen rynnäkkötykkiin ja 200 mieheen. Divisioonan jäänteet liitettiin [[panssariprikaati Thüringen]]iin, ja se taisteli [[Mosel]]in keskijuoksulla [[Hunsrück]]issä, Reinillä ja [[Karlsbad]]-[[Pilsen]]issä. Loput osallistuivat [[Fuldan puolustus|Fuldan puolustukseen]] huhtikuussa 1945. Jäljellä olevat antautuivat [[Yhdysvaltain asevoimat|Yhdysvaltain armeija]]lle [[Plauen]]issa ja [[Kötzing]]issä toukokuussa 1945.<ref>Panzerkrieg s.285</ref><ref>Mitcham, Samuel W. Jr s. 48</ref>
 
== Komentajat ==