Ero sivun ”Rapolan muinaislinna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) johdanto |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 28:
== Sijainti ==
[[Rapolanharju]] sijaitsee [[Hämeenlinna]]sta [[Lempäälä]]än kulkevalla [[harju]]jonolla. Rapolan muinaislinna sijaitsee
Muinaislinna kohoaa jääkauden synnyttämän harjun laella noin 65-70 metriä
Rapola on [[Museovirasto]]n määritelmän mukaan Suomen arvostetuimpia [[kulttuuriympäristö]]jä. Harju kuuluu [[Vanajaveden laakso]]n [[kansallismaisema]]an ja Sääksmäen–[[Tarttila]]n [[Kulttuurimaisema|kulttuurimaisema-alueeseen]]. Rapolan kulttuurimaisemaan kuuluu harjun lisäksi [[Rapolan kartano|Rapolan]] ja [[Voipaalan kartano]]t sekä [[Sääksmäen kirkko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola| Nimeke = Rapola, Valkeakoski| Ajankohta = 28.11.2012| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 21.9.2013}}</ref>
== Rauniot ==
Harjun päälle rakennettiin aikoinaan maastonkohtia apuna käyttäen noin kilometrin pituinen kehämainen valli, josta on jäljellä enää [[hirsi]]varustuksen tukikiveys ja hiekkapengerrys. Portteja linnoitukseen oli ainakin kaksi.<ref name="mv"/> Muuri oli aikoinaan salvottu ja noin kymmenen hirsikerran korkuinen. Porttien kohdalla kehämuuri oli niin paksu, että portti oli kuin eräänlainen käytävä. Porttien ulkopuolella oli lisäksi ulkovarustukset.<ref name="gardberg"/>
Kehämuuri ympäröi 52 000 neliömetrin laajuista aluetta. Harjuhaudat ovat saattaneet toimia linnan varusväen tai sen hevosten ja viljan piilopaikkana. Muurien sisäpuolelta on löytynyt jälkiä asumuksista ja tulisijoista. Talot ovat olleet pohjaratkaisultaan suorakulmaisia ja pyöreitä.<ref name="gardberg"/> Rapolan lähistöltä on myös muitakin muinaisjäännöksiä. Harjun länsirinteiltä on löytynyt [[kalmisto]]ja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola/kalmistot| Nimeke = Kalmistot| Ajankohta = 16.12.2011| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 21.9.2013}}</ref> ja lounaispuolelta [[muinaispelto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/muinaisjaannosten_hoito/kohteita/rapola/muinaispelto| Nimeke = Muinaispelto| Ajankohta = 16.12.2011| Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 21.9.2013}}</ref> Kaikkiaan Rapolan muinaislinna muodostaa ympäristöineen Suomen laajimman yhtenäisen muinaismuistoalueen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/matkailu/ryhmille+ja+kokousvaelle/mukavaa_tekemista_ryhmille/| Nimeke = Mukavaa tekemistä ryhmille| Julkaisija = Valkeakosken kaupunki| Viitattu = 21.9.2013}}</ref>
== Historia ==
Rapolan muinaislinnan oletetaan rakennetun [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] 800–1000-luvuilla, mutta muinaislinnan pinta-alasta on tutkittu vasta noin prosentti, joten käsitykset linnan historiasta voivat muuttua.<ref name="mv"/> Läheiset kalmistot ovat ajoitettu 600-
Rapolan muinaislinnaa on pidetty [[Vanajaveden reitti|Vanajaveden reitin]] varrella olevien muinaislinnojen päälinnoituksena. Sieltä on ollut tietokoneella tehdyn analyysin perusteella
Vaikka Rapolasta on löytynyt runsaasti ihmistoiminnan jälkiä, sitä ei todennäköisesti käytetty kuin ajoittain. Linnan suuri ala saattaa merkitä sitä, että se ei ole palvellut ainoastaan läheisiä alueita vaan mahdollisesti koko Hämeen yläosaa.<ref name="gardberg"/> Muinaislinnaa on saatettukin käyttää puolustautumisen lisäksi kaupankäynnissä ja oikeuskäytännöissä.<ref name="mv"/>
| |||