Ero sivun ”Simo Salminen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
'''Simo Veli Atte Salminen''' (s. [[8. marraskuuta]] [[1932]] [[Vanaja (kunta)|Vanaja]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[koomikko]], [[näyttelijä]], [[laulaja]], [[lasi]]taiteilija, [[kuvanveistäjä]], [[leipuri]], [[uimahyppääjä|uima]]- ja [[pellehypyt|pellehyppääjä]].
Salminen on yksi monipuolisimmista viihdetaiteilijoista Suomessa. Hänet muistetaan muun muassa menestyksekkäästä urastaan [[huumorimusiikki|huumorilaulajana]], sekä vuosikymmeniä kestäneestä urastaan televisio- ja elokuvanäyttelijänä ennen kaikkea [[Spede Pasanen|Spede Pasasen]] rinnalla. Hänen tunnetuin roolihahmonsa on [[Sörsselssön]], jota Salminen näytteli yhtä
Varsinaiselta ammatiltaan Salminen on kondiittorimestari. Hän on toiminut myös kuvanveistäjänä ja lasitaiteilijana. Alkuperäinen [[Venla-palkinto|Venla-patsas]] oli hänen luomuksensa.
== Pellehyppääjä, akrobaatti ja leipuri ==
Simo Salminen tuli kansan tietoisuuteen [[1950-luku|1950-luvulla]] uima- ja pellehyppääjänä. Salmisen meriittejä uimahypyissä oli Suomen mestaruus suorista hypyistä, sekä kaksi suomen- ja yksi pohjoismaidenmestaruutta pellehypyistä ja neljäs sija lajin ensimmäisistä EM-kisoista. Hän oli pellehyppyseura Härvelin varapuheenjohtaja ja hyppäsi taiteilijanimellä Liukas Lätkä. Salmisen bravuurinumero oli nimeltään ”vetelä vanukas”
Simo Salminen oli myös [[akrobaatti]] ja esiintyi trampoliinilla Erkki Sammaleen kanssa Dos Pompolinos -nimisenä duona muutaman vuoden ajan 1950-luvun loppupuolelta lähtien.
Uransa alkuvaiheissa Salminen esiintyi Tesvision ''Rullaportaissa'' ja ''Sirkus Papukaijassa''. Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli vuoden [[1960]] [[Eemeli (koomikko)|Eemeli]]-elokuvassa ''[[Molskis, sanoi Eemeli, molskis!]]'', jonka loppuosassa Eemeli sähläilee [[Uimastadion]]in pellehyppykilpailuissa. Salmisen lisäksi kuvissa nähdään iso joukko tuon ajan parhaimpia kotimaisia ja ruotsalaisia pellehyppääjiä. Lisäksi Salminen oli [[Leo Jokela]]n stunttina elokuvassa ''[[Pikku Pietarin piha (vuoden 1961 elokuva)|Pikku Pietarin piha]]'' ([[1961]]). <ref name="Pomus">{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Simo Salminen |Osoite= http://pomus.net/001853 |Ajankohta= |Julkaisija= Pomus.net |Viitattu= 12.10.2010 |Kieli= }}</ref>▼
Varsinaiselta ammatiltaan Salminen oli kondiittorimestari työskennellen sokerileipuri-tuotesuunnittelijana Colombian leipomossa. Kondiittorin uransa hän oli aloittanut jo 15-vuotiaana Vikströmin leipomossa.<ref name="m219">Marjamäki 2007, s. 219.</ref>
▲
== Elokuva- ja televisioura ==
Simo Salmisen varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin [[1960-luku|1960-luvulla]], kun [[Spede Pasanen]] huomasi Simon esiintyjänkyvyt ja päätti ottaa tämän mukaan televisiotyöhön.
Virtanen pitää Salmista koomikoksi luonnonlahjakkuutena:
''"Hän on erittäin hyvä näyttelijä, vaikka ei oikeastaan paljon näyttelekään. Hänellä on ällistyttävän hyvä ajoituksen kyky ja rytmitaju mitä huumoriin tulee. Uimahyppääjänä hän on tottunut käyttämään vartaloaan ja pitämään sen täydellisesti kurissa."''<ref> Marjamäki 2007, s. 80.</ref>
Simosta tuli Spede Pasasen hyvä ystävä myös töiden ulkopuolella. Hän oli tuttu vieras muun muassa Speden mökillä [[Muonio]]n [[Pallas|Pallaksella]]<ref>http://www.spedemesopotamia.fi/index.php?pinc=3&lng=fi</ref>. Spede suhtautui Simoon tasavertaisena kumppanina ja kuunteli hänen ideoitaan ja näkemyksiään. <ref>Marjamäki 2007, s. 83.</ref> Elokuvien käsikirjoittamiseen Salminen ei kuitenkaan osallistunut. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että Speden ja Simon huumorintajut erosivat toisistaan. Spede piti verbaalisesta komiikasta, jota hän höysti omilla maneereillaan, kun taas Simon huumorin pohjalla olivat hänen ihailemansa klovnit ja pellehyppyajoilta tuttu fyysinen komiikka ja sanaton huumori.<ref> Marjamäki 2007, s. 152.</ref>
Pasasen kanssa elokuvia syntyi kaikkiaan 37, joista [[1970-luku|1970-luvun]] puolivälistä eteenpäin valtaosa oli [[Uuno Turhapuro]]-elokuvia, joissa Simon roolihahmona oli [[Härski Hartikainen|Härski Hartikaisen]] korjaamokaverin [[Sörsselssön]]in rooli. Salminen esiintyi yhtä lukuun ottamatta kaikissa Uuno-elokuvissa.<ref>Marjamäki 2007, s. 220.</ref> Hahmon nimi tosin vakiintui vasta vuonna [[1981]] elokuvassa ''[[Uuno Turhapuron aviokriisi]]'', ensimmäisessä ''[[Uuno Turhapuro]]'' -elokuvassa nimi oli vielä Lettunen ja elokuvissa ''[[Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon]]'' ja ''[[Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy]]'' nimenä oli Lörsson. Elokuvassa ''[[Lottovoittaja UKK Turhapuro]]'' Salminen esiintyi vain pienessä sivuroolissa Turhapurojen Jaska-nimisenä mökkinaapurina. ''[[Professori Uuno D. G. Turhapuro]]'' on ainoa Turhapuro-elokuva, jossa Salminen ei ole mukana. Hän näytteli samaan aikaan Mikkelin kesäteatterissa, eikä ehtinyt
Spede hyödynsi Simon pellehyppytaitoja parissa Turhapuro-elokuvassa. Salmisen voi nähdä hyppäävän Sörsselssönin roolissa pellehyppyjä elokuvissa ''Häpy Endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon'' ja ''[[Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin]]''. [[1980-luku|1980-luvulla]] Simolla oli niin Speden televisio-ohjelmissa kuin elokuvissakin kaksi vakiohahmoa; Kultsi, ''Auvo & Kultsi''-sketseissä ja elokuvassa sekä Väke ''[[Pikkupojat|Pikkupojissa]]'', joka myös esitettiin niin teatterissa kuin [[Spede Show]]'n jaksoissa. Speden televisiosarjan päätyttyä Simo jatkoi [[Vesa-Matti Loiri]]n [[Vesku Show]]'ssa. Speden kuoltua [[Ere Kokkonen]] ohjasi vuonna [[2004]] jonkinlaisena jälkinäytöksenä elokuvan ''[[Uuno Turhapuro – This Is My Life]]'', joka on Simo Salmisen viimeinen esiintyminen valkokankaalla.
Salminen loi myös täysin Spedestä riippumatonta uraa viihdemaailmassa. Vuonna [[1965]] hän näytteli miespääosan lyhytelokuvassa ''[[Lumilinna (televisio-ohjelma)|Lumilinna]]'', joka palkittiin [[Montreux'n Kultainen Ruusu|Montreux'n Kultaisella Ruusulla]]. 1966 Salminen sai televisioon oman [[pantomiimi]]in perustuvan ohjelman nimeltä Helsinki go go. [[Aarre Elo]]n käsikirjoittamassa ohjelmassa Simo näytteli maalta kaupunkiin saapuvaa poikaa, joka törmäsi kaikkialla kieltotauluihin.<ref> Marjamäki 2007, s. 133.</ref> Samana vuonna Salminen sai parhaan miespuolisen esiintyjän [[Telvis|Telviksen]].
1960-luvun lopulla Salminen aloitti työskentelemisen teatterinäyttelijänä. Hän esiintyi tiuhaan teatteriravintoloiden näytelmissä, ja 1970-luvun alussa hän perusti muutamien näyttelijäkollegoidensa kanssa ympäri maata kiertäneen kesäteatterin. 1979 Salminen perusti Komediateatterin, jolle löytyi tilat Espoon [[Dipoli]]n teatterisalista. Komediateatterissa näytteli Simon itsensä lisäksi muun muassa [[Petra Frey]]. Hanke osoittautui kuitenkin pian taloudellisesti kannattamattomaksi, ja Salminen lopetti Komediateatterin toiminnan varsin nopeasti.<ref> Marjamäki 2007, s. 133.</ref> Teatterityöt Salminen jätti taakseen lopullisesti vuonna 1986 keskittyen entistä enemmän lasitaiteen tekemiseen.
Vuonna 1996 esitetyssä [[Uuno Turhapuro (televisiosarja|Uuno Turhapuro -televisiosarjassa]] Salminen oli jälleen Sörsselssönin roolissa. Kaksi vuotta myöhemmin Salminen oli mukana [[Ihmeidentekijät]] -televisiosarjan muutamassa jaksossa Sakari Majavan roolissa ja teki myös pienen [[cameo-rooli]]n [[Hynttyyt yhteen]] -sarjassa yhdessä Spede Pasasen kanssa. Lisäksi Salminen tuurasi Pasasta [[Speden spelit|Speden Spelien]] juontajana tämän ollessa matkoilla. Salminen oli mukana myös Speden aiempien visailuohjelmien välisketseissä.
== Musiikillinen ura ==
Rivi 51 ⟶ 61:
== Taiteilijan ura ==
Monipuolinen Salminen on myös [[kuvanveistäjä]] ja lasitaiteilija. Colombia-leipomosta hän siirtyi kuudeksi vuodeksi [[Kuvataideakatemia|Ateneumiin]] opiskelemaan kuvanveistoa.<ref name="m219" /> Hän on ottanut osaa erilaisiin taidekilpailuihin. Syksyllä 1982 Salminen piti ensimmäisen omista töistään koostuvan näyttelyn Helsingissä Galerie Pelinissä yhdessä Speden vaimon Pirjo Pasasen kanssa. <ref> Marjamäki 2007, s. 161.</ref>
Nykyistä edeltävä [[Venla-palkinto|Venla]]-patsas, rehevä naishahmo, oli == Liiketoiminnat ==
Spede Pasanen perusti Speden Saluuna -ravintolan [[Kouvola]]an toukokuussa 1967. Ravintolasta tuli suosittu, sillä Simo ja Spede esiintyivät siellä useasti. Speden Saluunan menestys innoitti Simo Salmista perustamaan kahden tuttavansa kanssa Simon Rysä -nimisen ravintolan [[Lappeenranta|Lappeenrantaan]] vuonna [[1968]]. Pian taloudenpidossa ilmeni kuitenkin suuria ongelmia, joiden johdosta ravintola haettiin konkurssiin syksyllä 1969. Spede ja Simo syyttivät liikekumppaneita väärinkäytöksistä. Julkisuudessa ravintolabisneksen epäonnistumista yritettiin laittaa Simo Salmisen syyksi, jolloin Spede nousi puolustamaan häntä voimakkaasti<ref>Marjamäki 2012, s. 105-106</ref>:
{{sitaatti|Julkisuuden ihminen tahtoo aina pakosta joutua huonoon valoon tällaisissa tapauksissa, olipa hän sitten kuinka oikeassa tahansa. Mitä enemmän selität, sen pahemmaksi se menee. Olisi ollut itsellänikin paljon selittämistä Speden Saluunan asioissa, mutta katsoin mainitusta syystä parhaaksi pitää turpani kiinni ja kärsiä nahoissani. Omaa asiaansa on siis vaikea puolustaa, mutta ystävääni Simoa ei sorreta. Olen tuntenut Simon monta vuotta ja tiedän täsmälleen, että sen ihmisystävällisempää ja vilpittömämpää miestä on turha etsiä. Ja kun on itse vilpitön, ei juuri arvaa epäillä toisiakaan. Tilintarkastajaa ei Simo arvannut käyttää ennen kuin oli liian myöhäistä. Sanonpa tässä kommenttini lopuksi sen, että joka nyt alkaa raapia tätä asiaa Simolle negatiiviseen suuntaan tuntematta tosiasioita, hän joutuu ikävään välikäteen eli käsieni väliin. Piste.|}}Spede Pasanen<ref>Ilta-Sanomat, 15.10.1969 </ref>
Pasasella ja Salmisella oli lisäksi yhteinen yritys, joka rakensi Raikulimaa -nimisen tanssipaikan [[Lemi]]lle vuonna [[1969]]. Yritys epäonnistui pahasti ja Raikulimaan purkamista alettiin suunnitella jo parin viikon päästä avajaisista.<ref>Marjamäki 2012, s. 105</ref>
Rivi 67 ⟶ 79:
Salminen on ollut naimisissa kahdesti. Ensimmäisen vaimonsa Marittan kanssa Salminen avioitui vuonna [[1963]]. Tästä avioliitosta syntyi tytär Sanna. Pariskunta erosi vuonna [[1989]]. Vuonna [[1998]] Salminen meni naimisiin turkulaisen Päivin kanssa, mutta avioliitto kesti vain vajaat kaksi vuotta.
Ystävät ovat kuvailleet Simo Salmista positiiviseksi mieheksi, joka aistii heti, jos jollakulla on paha mieli. Vesa-Matti Loiri kuvailee Simo Salmista valoisaksi ja rakastettavaksi ihmiseksi: {{sitaatti|Tärkeintä hänessä on se, että höläyttää hän mitä höläyttää, hän on rakastettava ihminen: aina myönteinen, ei koskaan pahantahtoinen. Sellaista on hänen huumorinsakin. Simon kasvoilla on aina valo, eikä hän rasita muita huolillaan.|Vesa-Matti Loiri}}<ref>Marjamäki 2012, s. 123</ref>
Salmisen ystävä ja kollega [[Hannele Lauri]] sanoo
2000-luvulla Salminen on esiintynyt vain harvakseltaan televisiossa ja elokuvissa, toistaiseksi viimeisen kerran viimeisessä Uunossa 2004.<ref name="m221">Marjamäki 2007, s. 221</ref> Salmisen yrityksen ajauduttua konkurssiin talousvaikeuksien seurauksena, ulosottoon menee edelleen osa taiteilijaeläkkeestä. Lisäksi hän sairasteli vakavasti ja menetti asuntonsa tulipalossa. Salminen asui [[Espoo]]ssa palvelutalossa, kunnes muutti [[Salo]]on toukokuussa 2010.<ref name="m221"/><ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Simon uusi elämä | Tekijä=Nyman, Marja | Julkaisu=Iltalehti | Sivut=35 | Ajankohta=31.5.2010}}</ref> Salminen asuu nykyisin vanhainkodissa terveydentilansa heikennyttyä. Salminen kuvaili vointiaan Iltalehden haastattelussa kuitenkin ikäänsä nähden hyväksi,<ref>http://www.iltalehti.fi/viihde/2011090114300072_vi.shtml</ref> eritoten kun elämä on helpottunut kuulokojeen ansiosta.<ref>http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/elokuvat.shtml/1550392/il-simo-salminen-sai-kuulonsa-takaisin</ref>
Rivi 81 ⟶ 93:
== Tunnustuksia ==
Simo Salminen on saanut useita merkittäviä tunnustuksia elämäntyöstään suomalaisen viihteen ja komiikan parissa. Vuonna 1966 Salminen
27. lokakuuta
Salossa järjestettiin toukokuussa 2010 Salmisen kunniaksi ''We love Simo Salminen'' -konsertti, mukana oli monia tunnettuja suomalaisia esiintyjiä kuten [[Eino Grön]], [[Aira Samulin]], [[Vieno Kekkonen]], [[Veltto Virtanen]] ja [[Erkki Liikanen]]. Salminen esiintyi itsekin tilaisuudessa, ensimmäistä kertaa 15 vuoteen. <ref>http://www.iltalehti.fi/viihde/2010052211711661_vi.shtml</ref>
|