Wikipedia

Ero sivun ”Vokaali” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
luettelo suomen vokaaleista heti johdannon perään; pituus prosodisena ja täydentävänä ominaisuutena
jäsentelyä ja selvennyksiä; viittaamattomat lähteet taustakirjallisuudeksi
Rivi 1:
{{Viitteetön}}
 
[[Kuva:Cardinal vowels-Jones x-ray.jpg|thumb|Röntgenkuvia foneetikko Daniel Jonesista ääntämässä suppeita kardinaali­vokaaleja {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[u]}} sekä väljiä kardinaali­vokaaleja {{IPA|[a]}} – joka lähinnä vastaa suomen Ä/ä-kirjainta – ja {{IPA|[ɑ]}} – joka vastaa suomen A/a-kirjainta.]]
 
'''Vokaali''' eli '''ääntiö''' on [[Fonetiikka|foneettisen]] määritelmän mukaan [[äänne]], jota muodostettaessa [[ääntöväylä]] on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä [[suu]]n (tai joskus [[nenä]]n) kautta ulos eikä ilmanpainetta keräänny [[Äänirako|ääniraon]] yläpuolelle. Sitä vastoin [[konsonantti]]a muodostettaessa jokin tai jotkin ääntöväylän osat supistetaan tai suljetaan. Vokaalin äännearvo riippuu ensisijaisesti [[Kieli (anatomia)|kielen]] ja [[Huulet|huulten]] asennosta.
 
[[Äänneoppi|Äänneopillisesti]] tarkasteltuna vokaali on ''tavua muodostava'' eli ''syllabinen'' äänne, joka toimii [[tavu]]n ytimenä ja voi yksinäänkin muodostaa kokonaisen tavun, kun taas konsonantti (eli kerake) voi ääntyä tavun alussa ja joissakin [[kieli]]ssä, kuten [[Suomen kieli|suomessa]], myös sen lopussa. Epäsyllabista äännettä, jota muodostettaessa ääntöväylä on kuitenkin avoin, kutsutaan [[puolivokaali]]ksi. Suomen kielessä tavun ytimenä on aina vokaali, mutta joissakin muissa kielissä konsonanttikin voi toisinaan olla tavun ytimenä, kuten {{IPA|[n]}} [[Englannin kieli|englannin]] sanassa ''button'' {{IPA|[ˈbʌtn̩]}} sekä {{IPA|[r]}} [[Serbian kieli|serbian]] sanassa ''vrba'' {{IPA|[vr̩ba]}} tai [[Tšekin kieli|tšekin]] sanassa ''krk'' (’kurkku’ ruumiinosana). Se, mitkä äänteet äänneopillisestiäänneopillisessa hahmottuvatmielessä vokaaleiksitoimivat vokaaleina, voi siis vaihdella kielestä riippuen.<ref name="Savolainen 2001: 1.3.4"/>
 
Vokaalilla voidaan tarkoittaa myös [[kirjain]]ta, joka kirjoituksessa edustaa jotain tiettyä vokaaliäännettä. Se, millaista äännettä milläkin kirjaimella tarkkaan ottaen merkitään, on kuitenkin [[kieli]]kohtaista, ja yksittäistä äännettä voidaan merkitä kirjainyhdistelmälläkin.
Rivi 11 ⟶ 9:
== Yleistä ==
 
Suomen kielen äännejärjestelmässä on kahdeksan vokaalia, joita voidaan tilanteesta riippuen merkitä suomen [[Oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] mukaisilla [[Aakkoslaji|suur- ja pienaakkosilla]] tai foneettisella [[Tarkekirjoitus|tarkekirjoituksella]]. Tässä artikkelissa äänteitä merkitään [[Kansainvälinen foneettinen kirjaimisto|kansainvälisen foneettisen kirjaimiston]] (IPA) merkeinmukaisesti.
 
:{|style="text-align: center"
Rivi 21 ⟶ 19:
Tarkekirjoituksella voidaan merkitä myös sellaisia vokaaleja, jotka eivät kuulu suomen äännejärjestelmään.
 
Sana ''vokaali'' tulee [[latina]]n sanasta ''vōcālis'' ’puhuva’, sillä useimmissa kielissä [[sana]]t ja täten [[puhe]] eivät olisi mahdollisia ilman vokaaleja. Monissa kielissä vokaaleja on viisi, ja niiden voi sanoa karkeasti vastaavan suomen etuvokaaleja {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[e]}} sekä takavokaaleja {{IPA|[u]}}, {{IPA|[o]}} ja {{IPA|[ɑ]}}. Melko yleisiä ovat myös {{IPA|[u]}}:n etuvokaalinen vastine {{IPA|[y]}} ja {{IPA|[o]}}:n etuvokaalinen vastine {{IPA|[ø]}}. Suomessa esiintyy lisäksi {{IPA|[ɑ]}}:n etuvokaalinen vastine {{IPA|[æ]}}, joka on yleisesti ottaen melko harvinainen. Vielä harvinaisempia ovat esimerkiksi [[Ruotsin kieli|ruotsissa]] esiintyvä {{IPA|[u]}}:n keskinen vastine {{IPA|[ʉ]}} ( – ruotsin oikeinkirjoituksessa U/u) – ja [[Viron kieli|virossa]] tavattava {{IPA|[o]}}:n laveana ääntyvä vastine {{IPA|[ɤ]}} ( – viron oikeinkirjoituksessa Õ/õ).
 
Täysvokaalien lisäksi maailman kielissä esiintyy [[Vokaalireduktio|reduktiovokaaleja]]. Niiden [[ääntöpaikka]] on tavallisesti keskellä [[suuontelo]]a, joten ne ovat yleensä välisiä keskivokaaleja eli [[švaa]]-vokaaleja. Usein niillä on kuitenkin lisäksi jokin täysvokaalia muistuttava vivahde.
Rivi 45 ⟶ 43:
| style="width:300px; height:210px; text-align:center; background:transparent;" |
 
<div style="position:absolute; left:5%; width:2.33em; top:2%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|i&nbsp;•&nbsp;y}}</div>
<div style="position:absolute; left:45%; width:2.33em; top:2%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|ɨ&nbsp;•&nbsp;ʉ}}</div>
<div style="position:absolute; left:82%; width:3em; top:2%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|ɯ&nbsp;•&nbsp;u}}</div>
 
<div style="position:absolute; left:29%; width:2.33em; top:16%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|ɪ&nbsp;•&nbsp;ʏ}}</div>
<div style="position: absolute; left: 69%; width: 1.5em; top: 16%; height: 1.33em; font-size: 120%; word-spacing:-2px; background: white; color:green;" class="nounderlines">•&nbsp;{{IPA|ʊ}}</div>
 
<div style="position:absolute; left:16%; width:2.66em; top:30%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|e&nbsp;•&nbsp;ø}}</div>
<div style="position:absolute; left:50%; width:2.66em; top:30%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|ɘ&nbsp;•&nbsp;ɵ}}</div>
<div style="position:absolute; left:83%; width:2.66em; top:30%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|ɤ&nbsp;•&nbsp;o}}</div>
 
<!-- <div style="position:absolute; left:23%; width:2.66em; top:44%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|(e&nbsp;•&nbsp;ø)}}</div> -->
<div style="position:absolute; left:57%; width:1em; top:44%; height:1.33em; font-size:120%; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|ə}}</div>
<!-- <div style="position:absolute; left:83%; width:2.66em; top:44%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|(ɤ&nbsp;•&nbsp;o)}}</div> -->
 
<div style="position:absolute; left:31%; width:2.66em; top:58%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|ɛ&nbsp;•&nbsp;œ}}</div>
<div style="position:absolute; left:57%; width:2.33em; top:58%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|ɜ&nbsp;•&nbsp;ɞ}}</div>
<div style="position:absolute; left:84%; width:2.33em; top:58%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|ʌ&nbsp;•&nbsp;ɔ}}</div>
 
<div style="position:absolute; left:37%; width:1.33em; top:73%; height:1.33em; font-size:120%; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|æ}}</div>
<div style="position:absolute; left:64%; width:1em; top:73%; height:1.33em; font-size:120%; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|ɐ}}</div>
 
<div style="position:absolute; left:44%; width:2.66em; top:86%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|a&nbsp;•&nbsp;ɶ}}</div>
<!-- <div style="position:absolute; left:67%; width:1.33em; top:86%; height:1.33em; font-size:120%; background:white; color:green;" class="nounderlines">
{{IPA|(a)}}</div> -->
<div style="position:absolute; left:83%; width:2.66em; top:86%; height:1.33em; font-size:120%; word-spacing:-2px; background:white; color:darkorange;" class="nounderlines">
{{IPA|ɑ&nbsp;•&nbsp;ɒ}}</div>
|}
Rivi 109 ⟶ 107:
</div>
 
Vokaalit lajitellaan niiden [[artikulaatio]]-ominaisuuksien, erityisesti kielen ja huulten asennon perusteella. Vokaaleilla ei ole selviä rajoja, sillä kielen asentoa muuttamalla äännearvoa voi säätää liukuen, mutta fonetiikassa kiintopisteiksi on määritelty 16 ''kardinaalivokaalia'', joita äännettäessä kieli suuontelossa on ääriasennossa edessä tai takana.<ref name="Iivonen ym. 2000: kardinaalivokaalit"/> Täydentäviksi kiintopisteiksi on määritelty myös muita vokaaleja. Luokitteluperusteina ovat vokaalien kolme perusominaisuutta:
 
* suppeus tai väljyys (pystysuuntainen ulottuvuus)
Rivi 115 ⟶ 113:
* laveus tai pyöreys (huulten asento).
 
Nämä perusominaisuudet ilmenevät kansainvälisen foneettisen kirjaimiston (IPA:n) vokaalikaaviosta. Vokaaleilla voi kuitenkin olla myös muita ominaisuuksia, kuten [[kitapurje]]en asento (nasaalius[[nasaali]]us), [[Äänihuulet|äänihuulten]] värähtelyn laji ([[fonaatio]]) ja kielen tyven asento.
 
=== Suppeus tai väljyys ===
Rivi 122 ⟶ 120:
[[Kuva:Cardinal vowel tongue position-back.png | thumb | Kielen korkeuteen perustuva väljyys­vaihtelu äännettäessä takaisia kardinaali­vokaaleja.]]
 
Vokaalin suppeus tai väljyys riippuu [[Kieli (anatomia)|kielen]] korkeudesta eli täsmällisemmin siitä, kuinka väljä ääntöväylä kielen ja [[Kitalaki|kitalaen]] väliin muodostuu.<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: vokaalit"/> Suppeat eli korkeat vokaalit, kuten {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[u]}}, ääntyvät kieli lähellä kitalakea, kun taas väljät eli matalat vokaalit, kuten {{IPA|[a]}} ja {{IPA|[ɑ]}}, ääntyvät kieli etäällä kitalaesta. Suppeus- tai väljyysero näyttäisi olevan vokaalin perustavanlaatuisin ominaisuus, sillä kaikissa kielissä vokaaleja erotellaan niiden väljyyden perusteella ja joissakin kielissä väljyys on ainoa vokaaleja erottava ominaisuus.
 
Kansainvälinen foneettinen kirjaimisto määrittelee seitsemän väljyyden astetta, mutta tiettävästi yksikään kieli ei tee eroa niiden kaikkien välillä. Englannin kielessä voidaan havaita viisi tai ehkä kuusikin väljyyden astetta, mutta ei sellaista viidenkolmenkaan vokaalin sarjaa, jossa väljyyden aste olisi ainoa äänteitä erottava ominaisuus. Yleiskaaviossa erotellaan tavallisesti viisi väljyysastetta:
 
* [[suppea vokaali]] (suljettu, ahdas, korkea vokaali)
Rivi 134 ⟶ 132:
Näiden lisäksi kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa on erikoiskirjaimia, joiden äännearvoa voidaan luonnehtia ''lähes'' suppeaksi – {{IPA|[ɪ]}}, {{IPA|[ʏ]}}, {{IPA|[ʊ]}} – tai ''lähes'' väljäksi – {{IPA|[æ]}}, {{IPA|[ɐ]}}.
 
Suomen [[Äänneoppi|äänneopissa]] erotetaan kolme väljyysastetta:<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: vokaalit"/>
* suppeat vokaalit {{IPA|[i]}}, {{IPA|[y]}}, {{IPA|[u]}}
* välivokaalit {{IPA|[e]}}, {{IPA|[ø]}}, {{IPA|[o]}} – (jotka ääntyvät väljempinä kuin IPA:n vokaalikaaviossa)
* väljät vokaalit {{IPA|[æ]}}, {{IPA|[ɑ]}} – joista {{IPA|[æ]}} on tarkkaan ottaen vain lähes väljä, mutta suomen äänneopin kannalta tämä ero ei ole merkityksellinen.
 
Näistä {{IPA|[i]}}, {{IPA|[e]}} ja {{IPA|[æ]}} ovat sekä etisiä että laveita, joten suppeus tai väljyys on ainoa niitä erottava ominaisuus. Vastaavasti etiset ja pyöreät {{IPA|[y]}} ja {{IPA|[ø]}} samoin kuin takaiset ja pyöreät {{IPA|[u]}} ja {{IPA|[o]}} eroavat toisistaan vain siten, että toinen on suppea ja toinen välivokaali.
 
=== Etisyys tai takaisuus ===
Etisyys tai takaisuus viittaa siihen, sijaitseeko kielen massa äännettäessä suun etu- vai takaosassa. Etuvokaalit, kuten {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[y]}}, ääntyvät kieli suun etuosassa, kun taas takavokaalit, kuten {{IPA|[u]}}, ääntyvät kieli lähempänä suun takaosaa.<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: vokaalit"/>
 
Kansainvälinen foneettinen kirjaimisto määrittelee viisi takaisuuden astetta. Kaikki viisi astetta esiintyvät englannin kielessä, mutta tiettävästi missään kielessä ei ole sellaista viiden vokaalin sarjaa, jossa takaisuuden aste olisi ainoa äänteitä erottava ominaisuus. Yleiskaaviossa erotellaan tavallisesti kolme takaisuuden astetta:
Rivi 152 ⟶ 150:
Näiden lisäksi kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa on erikoiskirjaimia, joiden äännearvoa voidaan luonnehtia ''lähes'' etiseksi – {{IPA|[ɪ]}}, {{IPA|[ʏ]}} – tai ''lähes'' takaiseksi – {{IPA|[ʊ]}}.
 
Suomen äännejärjestelmässä on vain etu- ja takavokaaleita:<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: vokaalit"/>
* etuvokaalit {{IPA|[i]}}, {{IPA|[y]}}, {{IPA|[e]}}, {{IPA|[ø]}}, {{IPA|[æ]}}
* takavokaalit {{IPA|[u]}}, {{IPA|[o]}}, {{IPA|[ɑ]}}.
Rivi 164 ⟶ 162:
 
=== Laveus tai pyöreys ===
Laveus tai pyöreys viittaa siihen, missä asennossa huulet ovat vokaalia äännettäessä. Useimmissa kielissäTakavokaalien pyöreys on täydentävä ominaisuus, eikä niinkään selvästi erottuva ominaisuus.{{lähde}} Yleensä pyöreys onyleensä sitä voimakkaampaa, mitä suppeampi takavokaalivokaali on. Joissain kielissä, kuten [[Ranskan kieli|ranskassa]] ja [[Saksan kieli|saksassa]] (pyöreitä etuvokaaleja), useimmissa [[Uralilaiset kielet|uralilaisissa kielissä]], [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisissa kielissä]], [[Vietnamin kieli|vietnamissa]] ja [[Korean kieli|koreassa]], pyöreyttä ja takaisuutta käsitellään erikseen.{{selvennä}}
 
Suomen äännejärjestelmässä puolet vokaaleista on laveita ja puolet pyöreitä:
Rivi 171 ⟶ 169:
 
Näistä {{IPA|[i]}} ja {{IPA|[y]}} ovat sekä suppeita että etisiä, joten laveus tai pyöreys on ainoa niitä erottava ominaisuus. Vastaavasti väliset ja etiset {{IPA|[e]}} ja {{IPA|[ø]}} eroavat toisistaan vain siten, että toinen on lavea ja toinen pyöreä.
 
Etenkin takavokaalien pyöreys on useimmissa kielissä vain täydentävä ominaisuus, mutta esimerkiksi virossa erotetaan toisistaan pyöreä {{IPA|[o]}} ja lavea {{IPA|[ɤ]}} ja [[Turkin kieli|turkissa]] puolestaan pyöreä {{IPA|[u]}} ja lavea {{IPA|[ɯ]}}.
 
[[Kuva:Cardinal_vowel_chart-accurate.png | thumb | 160px | Ensisijaiset kardinaali­vokaalit ääntö­paikan mukaisesti.]]
==== Ensisijaiset ja toissijaiset kardinaalivokaalit ====
 
Kardinaalivokaalien lavea ja pyöreä muunnelma voidaan luokitella ensisijaiseksi (primaariseksi) tai toissijaiseksi (sekundaariseksi) sillä perusteella, kumpi niistä esiintyy yleisemmin maailman kielissä. Etuvokaaleista yleisempiä ja siis ensisijaisia ovat laveat {{IPA|[i]}}, {{IPA|[e]}}, {{IPA|[ɛ]}} ja {{IPA|[a]}}, kun taas takavokaaleista yleisempiä ovat pyöreät {{IPA|[u]}}, {{IPA|[o]}} ja {{IPA|[ɔ]}} sekä lavea {{IPA|[ɑ]}}. Vastaavasti harvinaisempia ja siis toissijaisia etuvokaaleista ovat pyöreät {{IPA|[y]}}, {{IPA|[ø]}}, {{IPA|[œ]}} ja {{IPA|[ɶ]}}, kun taas takavokaaleista harvinaisempia ovat laveat {{IPA|[ɯ]}}, {{IPA|[ɤ]}} ja {{IPA|[ʌ]}} sekä pyöreä {{IPA|[ɒ]}}.<ref name="Iivonen ym. 2000: kardinaalivokaalit"/>
 
=== Suomen vokaalit suhteessa kardinaalivokaaleihin ===
Rivi 185:
|-
!rowspan=2|Kirjoitusasu
!colspan=3|Foneeminen kuvailutasokuvaus
!colspan=4|Tarkka foneettinen kuvailutasokuvaus
|-
!IPA
Rivi 276:
== Pituus ==
 
''Pituus'' eli ''kvantiteetti'' voidaan [[sanapaino]]n ja [[Sävelkulku|sävelkulun]] tavoinohella hahmottaa [[Prosodia|prosodiseksi]] ominaisuudeksi,<ref name="Savolainen 2001: 1.7"/> joka ei niinkään liity yksittäiseen äänteeseen vaan laajempaan yksikköön, kuten tavuun tai kokonaiseen sanaan. Vokaalin äänneopillinen pituus on suhteellinen mitta, joka havaitaan korvamääräisesti. Äänteen [[Fysiikka|fysikaalisesti]] mitattava ''kesto'' voi vaihdella esimerkiksi äänneympäristön ja sanan pituuden mukaan,<ref name="Savolainen 2001: 1.7.1"/> ja suomen suppeiden vokaalien ominaiskesto on lyhyempi kuin väljempien,<ref name="VISK: § 9"/> mutta puhetilanteessa vokaalit tavallisesti mielletään vakiopituisiksi.<ref name="Korpela 2003"/>
 
Vokaali voi ääntyä ylilyhyenä, vajaalyhyenä, lyhyenä, puolipitkänä, pitkänä tai ylipitkänä. Suomen kielessä erotetaan kaksi [[Äänneoppi|äänneopillista]] pituusastetta eli lyhyt ja pitkä, mutta esimerkiksi [[Viron kieli|virossa]] pituusasteita on kolme ja [[Nykykreikka|nykykreikassa]] puolestaan vain yksi.<ref name="Korpela 2003"/>
 
Suomen oikeinkirjoituksessa lyhyttä vokaalia merkitään yhdellä kirjaimella (''a'', ''e'', ''i'', ''o'', ''u'', ''y'', ''ä'', ''ö''), kun taas pitkää vokaalia merkitään yleensä kahdella kirjaimella (''aa'', ''ee'', ''ii'', ''oo'', ''uu'', ''yy'', ''ää'', ''öö''),<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: vokaalit"/> minkä vuoksi sitä voidaan kutsua myös kaksoisvokaaliksi.<ref name="Savolainen 2001: 1.8.1"/> Joissain muissa kielissä pitkää vokaalia merkitään yhdellä kirjaimella, johon liitetään jokin erityinen [[tarke]], kuten [[pituusmerkki]] tai [[Akuutti (tarke)|akuutti]] (esim. {{k-cs|citrón}} ’sitruuna’). Kansainvälistä foneettista kirjaimistoa käytettäessä puolestaan pitkä vokaali merkitään lisäämällä äännearvon osoittavan kirjaimen perään [[kolmiomainen kaksoispiste]] (esim. {{k-cs|citrón}} {{IPA|[ˈtsitroːn]}}, {{k-fi|sitruuna}} {{IPA|[ˈsitruːnɑ]}}).
 
Joissain kielissä pitkät vokaalit ovat laadullisestikin erilaisia kuin lyhyet. Esimerkiksi pitkä {{IPA|[iː]}} englannin sanassa ''heat'' {{IPA|[hiːt]}} on suppea ja etinen, mutta lyhyt {{IPA|[ɪ]}} sanassa ''hit'' {{IPA|[hɪt]}} on vain lähes suppea ja lähes etinen. Äidinkieliselle englannin puhujalle tämä artikulatorinen ero on itse asiassa olennaisempi kuin vokaalien pituusero,<ref name="Savolainen 2001: 1.7.1"/> joka näin ollen hahmottuu lähinnä täydentäväksi ominaisuudeksi.
Rivi 287:
:''Pääartikkelit: [[Monoftongi]], [[Diftongi]], [[Triftongi]]
 
Jos vokaaliäänteen ominaisuudet eivät muutu vokaalin keston aikana, kyseessä on [[monoftongi]], jota voidaan luonnehtia yksinkertaiseksi<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: vokaalit"/> tai puhtaaksi vokaaliksi. Jos vokaali sen sijaan koostuu kahdesta ominaisuuksiltaan erilaisesta mutta samaan [[tavu]]un kuuluvasta vokaalielementistä, kyseessä on [[diftongi]] eli pariääntiö. Suomen oikeinkirjoituksessa diftongia merkitään kahden erilaisen vokaalikirjaimen yhdistelmällä (mutta jos kirjainten välissä on tavurajatavunraja, kyseessä ei ole diftongi vaan vokaaliyhtymä).<ref name="SuomenIivonen fonetiikkaa2000: diftongit"/> Kolmesta ominaisuuksiltaan erilaisesta mutta samaan tavuun kuuluvasta vokaalielementistä koostuvaa äännettä kutsutaan [[triftongi]]ksi.
 
Kaikissa tunnetuissa kielissä on monoftongeja ja useissa kielissä on diftongeja, mutta triftongit tai jopa kolmea useammasta vokaalielementistä koostuvat äännesarjat ovat melko harvinaisia. Suomen kielessä on monoftongien lisäksi lukuisia diftongeja (''ai'', ''ei'', ''oi'', ''ui'', ''yi'', ''äi'', ''öi'', ''au'', ''eu'', ''iu'', ''ou'', ''äy'', ''öy'', ''uo'', ''yö'', ''iy'', ''ey'' ja ''ie''), mutta triftongeja ei esiinny (paitsi ehkä [[Onomatopoeettinen|onomatopoeettisessa]] sanassa ''miau'').
Rivi 294:
 
== Vokaalikirjaimet ==
[[Latinalainen kirjaimisto|Latinalaisessa peruskirjaimistossa]] vokaalikirjaimia ovat A/a, E/e, I/i, O/o, U/u ja Y/y. Koska ne eivät riitä kaikkien kielten tarpeisiin, kirjaimistoon on lisätty muun muassa Ä/ä, Ö/ö, Ü/ü, Å/å, Æ/æ ja Ø/ø. Kirjainten foneettiset arvot vaihtelevat kielestä riippuen, ja joissakin kielissä kirjainta I/i  tai  Y/y voidaan käyttää kuvaamaan konsonanttiäännettä {{IPA|[j]}}. Toisaalta joissain kielissä vokaaliäänteitä voidaan merkitä sellaisilla kirjaimilla, jotka yleensä liitetään konsonanttiäänteisiin. Esimerkiksi [[kymri]]ssä kirjain W/w tarkoittaa äännettävokaalia {{IPA|[u]}}  tai  {{IPA|[ʊ]}}, kun taas [[Creekin kieli|creek]]issä kirjain V/v on välisen keskivokaalin {{IPA|[ə]}} merkki.
 
UseinMonessa kielenkielessä kirjoitusjärjestelmän vokaalit eivät vastaa tarkalleen vokaaliäänteitä. Esimerkiksi monissa latinalaisia kirjaimia käyttävissä kielissävokaalifoneemeja on enemmän vokaaleja kuin latinalaistenlatinalaisessa kirjaintenperuskirjaimistossa vokaalimerkeillävokaalikirjaimia, voiminkä esittää.vuoksi Näinyhtä ollenfoneemia esimerkiksivoidaan englanninmerkitä viisi vokaalimerkkiä voivat kukin edustaa useita vokaalejakirjainyhdistelmälläkin. Monissä kielissä yhtä vokaaliäännettä vastaa usean kirjoitetun vokaalin yhdistelmä kirjoitettujen vokaalien vähäisyyden takia, ja vakiinnuttuaanVakiinnuttuaan kirjainparit ovat joskus sulautuasulautuneet [[Ligatuuri|ligatuureiksi]], kuten [[Tanskan kieli|tanskassa]] ja [[Norjan kieli|norjassa]] esiintyvät Æ/æ  ja Ø/ø, jotka ovat alkujaan syntyneet kirjainpareista AE/ae ja OE/oe. Toisissa kielissä kantakirjaimiin lisätään [[Tarke|tarkkeita]], kuten suomen Ä/ä:n ja Ö/ö:n pisteet.<ref name="Korpela 2011: 7–8"/> Kansainvälisessä foneettisessa kirjaimistossa on vokaalien perusominaisuuksien kuvaamiseksi 28 kantamerkkiä, joihin voidaan liittää tarkkeita, jos kuvausta on tarpeen täsmentää.
 
== Lähteet ==
 
*{{Kirjaviite | Tekijä=Crystal, David | Nimike=The Cambridge Encyclopedia of Language | Sivu = | Selite= | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 0-521-55967-7 }}▼
<ref* name="Suomen fonetiikkaa: diftongit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/diftongit.htm | Nimeke = DiftongitSuomen ja vokaaliyhtymätfonetiikkaa | JulkaisuTekijä = SuomenIivonen, fonetiikkaaAntti | Julkaisija = Helsingin yliopiston fonetiikan laitos | Ajankohta = Päivitetty 29.10.2000 | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref>▼
*{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimike=Kielitieteen perusteet | Sivu = | Selite= | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-717-820-4 }}▼
 
* {{Verkkoviite | Tekijä = Iivonen, Antti ym. | Nimeke = Fonetiikan perussanasto | Ajankohta = 2000 | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3513/index.htm | Julkaisija = Helsingin yliopisto – fonetiikan laitos | Viitattu = 10.9.2013 }}
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html | Nimeke = Onko suomen kirjoitusjärjestelmä ihanteellinen? | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Ajankohta = 2003–2013 | Viitattu = 8.9.2013}}
 
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Tekijä = Korpela, Jukka K. | Ajankohta = 2011 | Viitattu = 15.9.2013}}
 
<ref* name="Savolainen 2001: 1.7.1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu171aloitus.htm | Nimeke = Kvantiteetti | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi: suomen kielen äänne-, muoto- ja lauseoppia | Tekijä = Savolainen, Erkki | | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Finn Lectura| Viitattu = 12.9.2013 }}</ref>▼
 
<ref* name="VISK: §= 9">{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallysetusivu.php?c=42&p=9#L42 | Nimeke = Lyhyet ja pitkät äänteet | Julkaisu = Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK) | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 12.9.2013 }}</ref>▼
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="Iivonen 2000: diftongit">{{Verkkoviite | Tekijä = Iivonen, Antti ym. | Nimeke = Fonetiikan perussanasto | Ajankohta = 2000 |→ Osoite = https[http://heldawww.helsinki.fi/bitstreampuhetieteet/handleprojektit/10224Finnish_Phonetics/3513/indexdiftongit.htm |Diftongit Julkaisijaja = Helsingin yliopisto – fonetiikan laitos |vokaaliyhtymät]. Viitattu = 108.9.2013 }}.</ref>
 
<ref name="KorpelaIivonen 20032000: vokaalit">{{VerkkoviiteIivonen |2000 Osoite =→ [http://www.cs.tuthelsinki.fi/~jkorpelapuhetieteet/ortoprojektit/Finnish_Phonetics/vokaalit.html#muunteluhtm | Nimeke = Onko suomen kirjoitusjärjestelmä ihanteellinen? | Tekijä = Korpela, Jukka | Ajankohta = 2003–2013 |Vokaalit]. Viitattu = 8.9.2013}}.</ref>
 
<ref name="Iivonen ym. 2000: kardinaalivokaalit">Iivonen ym. 2000 → [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10224/3513/003.htm#Kardinaalivokaalit%20%28cardinal%20vowels%29 Kardinaalivokaalit]. Viitattu 10.9.2013.</ref>
<ref name="Savolainen 2001: 1.3.4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu134.htm | Nimeke = Konsonantti – vokaali | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi: suomen kielen äänne-, muoto- ja lauseoppia | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Finn Lectura| Viitattu = 12.9.2013 }}</ref>
 
<ref name="Korpela 2003">Korpela 2003–2013 → [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/orto.html#muuntelu Äänteiden muuntelusta]. Viitattu 8.9.2013.</ref>
<ref name="Savolainen 2001: 1.7">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu17.htm | Nimeke = Prosodiset piirteet | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi: suomen kielen äänne-, muoto- ja lauseoppia | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Finn Lectura| Viitattu = 12.9.2013 }}</ref>
 
<ref name="Korpela 2011: 7–8">[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf Korpela 2011: 7–8]. Viitattu 15.9.2013.</ref>
▲<ref name="Savolainen 2001: 1.7.1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu171.htm | Nimeke = Kvantiteetti | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi: suomen kielen äänne-, muoto- ja lauseoppia | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Finn Lectura| Viitattu = 12.9.2013 }}</ref>
 
<ref name="Savolainen 2001: 1.83.14">{{VerkkoviiteSavolainen |2001 Osoite =→ [http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu181sivu134.htm |Konsonantti Nimeke– =vokaali]. Vokaalien fonotaksi | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi: suomen kielen äänne-, muoto-Viitattu ja lauseoppia | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Finn Lectura| Viitattu = 1712.59.2013.2012 }}</ref>
 
▲<ref name="Savolainen 2001: 1.7">{{VerkkoviiteSavolainen |2001 Osoite =→ [http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu17.htm | Nimeke = Prosodiset piirteet | Tekijä = Savolainen, Erkki | Julkaisu = Verkkokielioppi: suomen kielen äänne-, muoto- ja lauseoppia | Ajankohta = 2001 | Julkaisija = Finn Lectura|]. Viitattu =  12.9.2013 }}.</ref>
▲<ref name="Suomen fonetiikkaa: diftongit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/puhetieteet/projektit/Finnish_Phonetics/diftongit.htm | Nimeke = Diftongit ja vokaaliyhtymät | Julkaisu = Suomen fonetiikkaa | Julkaisija = Helsingin yliopiston fonetiikan laitos | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref>
 
<ref name="SuomenSavolainen fonetiikkaa2001: vokaalit1.7.1">{{VerkkoviiteSavolainen |2001 Osoite =→ [http://www.helsinkifinnlectura.fi/puhetieteetverkkosuomi/projektitFonologia/Finnish_Phonetics/vokaalitsivu171.htm | Nimeke = Vokaalit | Julkaisu = Suomen fonetiikkaa | Julkaisija = Helsingin yliopiston fonetiikan laitos |Kvantiteetti]. Viitattu = 8 12.9.2013 }}.</ref>
 
<ref name="Savolainen 2001: 1.8.1">Savolainen 2001 → [http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Fonologia/sivu181.htm Vokaalien fonotaksi]. Viitattu 17.5.2012.</ref>
▲<ref name="VISK: § 9">{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?c=42&p=9#L42 | Nimeke = Lyhyet ja pitkät äänteet | Julkaisu = Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK) | Ajankohta = 2008 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kotus | Viitattu = 12.9.2013 }}</ref>
 
<ref name="VISK: § 9">VISK 2008 → [http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?c=42&p=9#L42 Lyhyet ja pitkät äänteet]. Viitattu 12.9.2013.</ref>
 
}}
 
== Kirjallisuutta ==
▲* {{Kirjaviite | Tekijä = Crystal, David | Nimike = The Cambridge Encyclopedia of Language | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Cambridge University Press | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 0-521-55967-7 }}
▲* {{Kirjaviite | Tekijä = Häkkinen, Kaisa | Nimike = Kielitieteen perusteet | Sivu = | Selite= | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-717-820-4 }}
 
[[Luokka:Fonetiikka]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vokaali”