Ero sivun ”Kannus (kaupunki)” versioiden välillä

[[1800-luku|1800-luvun alussa]] koko Kannuksen kylän väkiluku kasvoi voimakkaasti. [[1810]] kylässä oli 1766 ja [[1840]] jopa 2825. Tämän jälkeen asukasluvun kasvu rauhoittui ja [[1890]] kunnassa oli 3796 asukasta. Kannuksessa tehtiin [[1870-luku|1870-luvulla]] rajajärjestelyitä, kun Mutkalamminkylästä siirrettiin [[Himanka|Himangan Himankakylään]] Ainalin ja Ojan talot. Aikaisemmin [[1860-luku|1860-luvulla]] oli siirrtettysiirretty Kannuskylä ja HilliläHillilän kylä Himankaan. <ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan Historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Keski-Pohjanmaan Kirjapaino|Vuosi=1977|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref> Kannuksen toinen kirkko ehti olla tehtävässään hieman yli viisi vuosikymmentä, kun salama iski siihen ja poltti sen poroksi [[31. heinäkuuta]] [[1813]], koska kirkko paloi päiväsaikaan, melkein kaikki sen omaisuus ehdittiin pelastaa. Tulipalon jälkeen kirkkomaata vartioi neljä miestä. Heti palon jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista. Toholampilaiset olivat lähettäneet tiedon kannuslaisille, jossa he lupasivat, että varakkaimmat talolliset antavat rakennushirsiä ja muita rakennustarpeita uutta kirkkoa varten. Kirkon rakennusmestarina oli [[Heikki Kuorikoski]] [[Kaustinen|Kaustiselta]], jonka käsialaa lienevät myös kirkon piirustukset. C. Bassin piirustukset eivät täydellisesti vastaa kirkon nykyistä muotoa. Malliltaan [[Kannuksen kirkko|Kannuksen uusi kirkko]] on [[ristikirkko]]. Kirkko valmistui [[26. syyskuuta]] [[1817]]. Kirkko kuitenkin jouduttiin jo [[1824]] ja [[1850]] korjaamaan. Perusteellisemmin kirkkoa korjattiin [[1855]] Heikki Kuorikosken pojanpojan johdolla. Tästä korjauksesta ei ole säilynyt tarkempaa tietoa. [[File:Kannuksen palo 1934.jpg|thumb|Tulipalo Kannuksessa 11. toukokuuta 1934]]Kirkkoa korjattiin jälleen [[1888]]. Tähän korjaukseen velvoitettiin saapumaan kaikki kylän 16-70-vuotiaat miehet. Laiminlyöjät saivat maksaa päivätyönsä puolellatoista markalla. Tällöin kirkkoon asennettiin mm. ukkosenjohdatin. Vuonna [[1904]] kirkko peruskorjattiin jälleen. <ref name=" SuurLohtaja2" />

Ylikannuksen kylä itsenästyiitsenäistyi Suur-LohtjastaLohtajasta [[1859]]. Tällöin myös kunnan nimeksi muodostui Kannus. [[Pohjanmaan rata|Pohjanmaan radan]] valmistuttua [[1886]] vilkastutti rata Kannuksenkin elämää. Kylään perustettiin useita kauppoja ja [[Kannuksen asema|juna-aseman]] läheisyyteen perustettu Eklövin saha toi vaurautta kunnalle, tuolloin kuntaa myös perustettiin mm. maakauppa, saha, tiilitehdas, maidonkuorinta-asema ja höyrymeijeri. 1800-luvun lopulla alkanut [[siirtolaisuus]] vei myös kannuslaisia [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. [[1872]]-[[1917]] välisenä aikana Yhdysvaltoihin muutti 2555 asukasta. Tunnetuin kannuslainen, joka muutti Yhdysvaltoihin oli [[Oskari Tokoi]]. <ref name=" SuurLohtaja2" /> Vuonna [[1919]] Kannukseen rakennettiin [[Korpelankosken voimalaitos]]. Vuonna [[1934]] raivonnut suurpalo tuhuosituhosi pahoin Kannuksen kirkonkylää.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Raija Karlsson, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 73|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=KustannusoasekeyhtiönKustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref> Kannuksen asukasluku kasvoi hitaasti [[1900-luku|1900-luvun alkupuoliskolla]]. Vuonna [[1923]] asukkaita oli 5556, mutta vuonna [[1952]] jo yli 6200. Tämän jälkeen kaupungin asukasluku alkoi pienentyä tasaisesti poismuuton vuoksi. [[1970-luku|1970-luvun alussa]] asukkaita oli enää vajaat 5000. Tällöin väestön väheneminen kuitenkin pysähtyi ja asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Vuonna [[1985]] KannuksesaKannuksessa asui 5867 henkeä. Kannus sai kaupunginoikeudet vuoden [[1986]] alussa.<ref name="Finlandia7" /> Viime aikoina asukasluku on pysytellyt aika samoissa lukemissa, eli se ei ole juuri kasvanut, mutta ei myöskään vähentynyt.

[[Kallioperä]] on pääasiassa [[kiille]][[gneissi]]ä. Muita kivilajeja onvatovat [[gabro]] ja [[anortosiitti]]. Kalliopaljastumia on vähän. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka usein peittynyt [[turve]]kerrostumien alle. Moreeni muodostaa kaakko-luodesuuntaisia kohoumia ja selänteitä. Kaupungin luoteisosassa on runsaslohkareinen moreenialue. Lajittunutta moneraaliainestamineraaliainesta on pääasiassa vain jokilaaksoissa. Lestijoen laaksossa on useiden metrien paksuisia [[tulva]]kerrostumia, joiden alle on [[Savi|savea]]. Etelässä kaupungin alueelle ulottuu [[Hietaseljänharju]], josta huuhtoutuneet kaarevat rantavallit pistävät selänteinä [[suo]]sta esiin. Lähes puolet kaupungin pinta-alasta on suota, mutta pääosa soista on ojitettu. Vain pohjoisessa on laaja ohutturpeinen ja ojittamaton suoalue. Korkeuserot ovat kaupungin alueeellaalueella vähäiset. Maasto viettää kohti [[Pohjanlahti|Pohjanlahden rannikkoa]] ja jokilaaksoja. Jokilaakson alimmat kohdat ovat n. 29 m. etelä- ja itäosien moreenimäet hieman yli 100m. korkeudella. Kaupungin korkein kohouma yltää 113m. korkeuteen.<ref name="Finlandia7" />

Kaupungin alueella ei ole lainkaan [[järvi]]ä, vain muutamia [[metsä]][[lampi]]a. Pääjoki on kaakosta luoteeseen virtaava [[Lestijoki]], joka virtaa kymmenen metriä syvässä kanjonissa kilometrien matkan. [[Koski]]nen Lestijoki on suosittu [[vene]]ily ja [[kanootti]]reitti. Kaupungin muut joet ovat mutkiettelevamutkitteleva [[Viirrejoki]] etelässä sekä [[Kärkisoja]] ja [[Ahmasoja]] pohjoisessa.<ref name="Finlandia7" />