Ero sivun ”Irlannin vapaussota” versioiden välillä

5 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
p
kh
p (Botti poisti 31 Wikidatan sivulle d:q208297 siirrettyä kielilinkkiä)
p (kh)
[[Kuva:Warofindep.jpg|thumb|Sotamuistomerkki Dublinissa]]
 
'''Irlannin vapaussota''' tai Irlannin itsenäisyyssota käytiin tammikuusta 1919 heinäkuuhun 1921 Brittihallinnon ja [[Irlannin tasavaltalaisarmeija]] IRA:n välillä.
 
Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen.
Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden [[1918]] parlamenttivaaleissa [[Sinn Féin]], äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet [[Lontoo]]seen [[Westminster]]in parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, [[Dáil Éireann]]in, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.<ref>[http://www.irfinsoc.com/sisin/irltieto/IRL001f.pdf Irlannin historiaa lyhyesti] Irish-Finnish Society ry.</ref>
 
== Sotatapahtumat ==
Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.
 
Kesällä 1920 Britannia julisti alueelle sotalainsäädännön, jonka nojalla kapinallisia voitiin tuomita kuolemaan tai vankileireille jopa ilman oikeudenkäyntiä. Valtionavustukset Sinn Feinin hallussa oleville alueille lakkautettiin. Nämä toimet johtivat väkivaltaisuuksien kiihtymiseen marraskuussa 1920. Samaan aikaan Intiassa Britannian kruunun joukoissa palvelevat irlantilaiset nousivat kapinaan.
 
Marraskuun 21. päivä vuonna 1920 tunnetaan Verisunnuntaina. Silloin kapinalllisetkapinalliset surmasivat 14 ja haavottivathaavoittivat viittä brittiupseeria ja poliisia. Viikkoa myöhemmin IRA:n Corkin yksikkö surmasi 18 brittiä. Tämä sai britit laajentamaan sotalakialuetta läntisiin kreivikuntiin.
 
{{kesken}}
== Rauhanteko ja ajautuminen sisällissotaan ==
 
Kesällä 1921 britit ja irlantilaiset pääsivät sopimukseen aselevosta, ja joulukuussa allekirjoitettiin rauhansopimus. Sopimus teki Irlannista itsehallinnollisen [[Irlannin vapaavaltio|vapaavaltion]] brittiläisenä dominiona, mutta jätti [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] kuusi kreivikuntaa vapaavaltion ulkopuolelle osaksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]], jonka virallinen nimi tästä lähtien onkin ollut ''Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta''. Sopimuksen allekirjoitti uuden valtion pääministeri [[Michael Collins (irlantilainen vapaustaistelija)|Michael Collins]], joka sanoi allekirjoittavansa samalla oman kuolemantuomionsa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/A4240766 BBC]</ref>
 
Rauhansopimuksen vastustajat nousivat [[Irlannin sisällissota|sisällissotaan]] [[Eamon de Valera]]n johdolla. Sopimusta vastustaneet eivät suinkaan vastustaneet Irlannin itsenäisyyttä, mutta pitivät ehdotettua sopimusta liian suppeana, koska siihen ei sisältynyt koko Irlanti, eikä se antanut Irlannille täyttä itsenäisyyttä.
 
== Aiheesta muualla ==
* The Wind That Shakes the Barley - elokuva 2006
 
{{tynkä/Sota}}
15 435

muokkausta