Wikipedia

Ero sivun ”Kortejärvi (Urjala)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
rv ja lähdepyyntö
Rivi 31:
== Historia ==
[[File:P4080044generator.JPG|thumb|left|Nokoorinkosken [[generaattori]] pysähtyi veden vähyyden vuoksi 1960-luvun alussa.]]
Historia koostuu lähinnä järveen kohdistuneista säännöstelytoimenpiteistä. Vedenpintaa on laskettu ainakin kolmesti viimeisten 200 vuoden aikana. Virallisten asiakirjojen perusteella Kortejärven (virhe!) ja niiden ohessa Ruta- ja Nuutajärven pintaa laskettiin ensimmäisen kerran vuosina 1822–23 Uudenmaan ja Hämeen läänin Maaherranviraston 29. toukokuuta 1829 (virhe!) antamalla luvalla, jolloin päätöstä ei perusteltu (lähde?).{{Lähde}}
 
Seuraava [[järvenlasku]] tapahtui vuosina 1857–1858 Hämeen läänin Kuvernöörin 20. huhtikuuta 1854 antaman päätöksen nojalla. Kuvernöörin antamassa luvassa laskun perusteeksi mainitaan vahingollisen liikaveden poistaminen järviä ympäröiviltä tiluksilta. Asiakirjoista ei kuitenkaan selviä tarkoitettiinko liikaveden poistolla keväisiä tulvavesiä vai normaalia kesäveden korkeutta. Kuvernöörin päätöksessä järven pintaa laskettiin kaksi [[Jalka (mittayksikkö)|jalkaa]], kuitenkaan Nokorinkoskessa olevia vesilaitoksia muuttamatta tai hävittämättä.
 
Kolmas lasku tapahtui 1932–1947 (virhe) vesistötoimikunnan päätöksellä, jolloin lopullinen päätös annettiin Helsingissä 19. helmikuuta 1947. Vedenpinta laski 60–70&nbsp;cm (lähde? virhe!). Laskuhanketta veti tuolloin agronomi Kalle Jokela (IKL) ja vastusti [[Honkolan kartano]], jolla oli [[vesivoima|vesivoimalaitos]] Nokoorinkoskessa. Samassa yhteydessä voimalaitoksen betonirakenteet ja laitteet uusittiin, sekä ruopattiin alajuoksua, jotta pudotuskorkeus ei olisi pienentynyt, joka oli laskuluvan ehtona. Prosessin loppuvaiheilla Jokela halusi laajentaa laskuhanketta koko järven kuivaamiseksi, mutta ei saavuttanut laskuyhtiön jäsenistön enemmistön tukea. Viranpuolesta asiaa hoitanut virkamies jätti oman henkilökohtaisen eriävän mielipiteensä koko laskuhankkeesta.<ref>Kopio Vesistötoimikunnan päätöksestä 19. helmikuuta 1947 ja siihen liittyvä tiivistelmä, jota säilytetään Pirkanmaan ympäristökeskuksen arkistossa.</ref>
 
== Nykyvaihe ==
[[File:Nokoorin Pato.JPG|thumb|Nokoorin tulvapatoentinen myllypato, josta Kortejärven järjestelykorkeuden säätely nykyisin tapahtuu.]]
Parhaillaan on meneillään hanke, joka tähtää rehevöitymisen pysäyttämiseen ja vedenkorkeuden palauttamiseen normaalitasolle. Prosessia hankaloittavat rantarakentamiseen myönnetyt muutamat poikkeusluvat. 1970-luvulla poikkeuslupaa ei saanut, mutta myöhemmin 1980-90 luvulla niitä on joitakin mökkibuumin yhteydessä myönnetty. Prosessia on hidastanut myös yksityishenkilön hallintopakkovalitus, joka on kuitenkin hylätty.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kortejärvi_(Urjala)”