Ero sivun ”Kalle Kallio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tynkää täydennetty, lähteenä "osallistumiseni elämään" ja kansallisbiografia
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Hän valmistui lääkäriksi 1927 ja työskenteli aluksi kunnanlääkärinä [[Vesanto|Vesannolla]]. Tämän jälkeen hän työskenteli [[Turun lääninsairaala]]ssa ja [[Marian sairaala]]ssa Helsingissä, viimeksi mainitussa kirurgian apulaislääkärinä. Hän kertoo muistelmissaan pyörtyneensä kerran leikkaussalissa, jolloin eräs vanhempi kollega ennusti, että hänestä tulee kirurgi. Hän kiinnostuikin kirurgiasta ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1932.<ref>K.E.Kallio: Osallistumiseni elämään, Otava 1973 ISBN 951-1-00930-3</ref>
 
Työskenneltyään Viipurin sotilassairaalassa ja Enson tehtaiden lääkärinä hän siirtyi talvisodan jälkeen Helsinkiin [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] sairaalaan ja edelleen 1942 [[Invalidisäätiö]]ön. Siellä hän oli mukana aloittamassa ja kehittämässä invalidihuoltoa talvi- ja jatkosodan sotainvalideille. Hän oli myös suunnittelemassa [[Fabian Langenskiöld (kirurgi)|Fabian Langenskiöldin]] kanssa Invalidisäätiön sairaalaa ja [[Keskuspuiston ammattiopisto|ammattikoulua]], joka oli maailmassa ainutlaatuinen, vain invalidihuoltoa varten suunniteltu sairaalarakennus. Se valmistui 1943 Helsingin [[Ruskeasuo]]lle.
 
Kallio sai nopeasti mainetta taitavana ja uusia menetelmiä kehittävänä lääkärinä, minkä lisäksi hän oli erinomainen opettaja. Hän filmasi uusia menetelmiään ja esitti niitä kansainvälisissä konferensseissa. Samalla hän teki myös leikkauksia ja näytti ulkomaisille kollegoilleen kädestä pitäen kuinka tekniikka toimii.