Ero sivun ”Bero” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q4894630 siirrettyä kielilinkkiä |
linkitystä, viite |
||
Rivi 1:
'''Bero I''' (k. [[1258]]) eli '''Björn''' oli [[Suomen piispa]]na noin vuosina [[1248]]-[[1249]]–[[1258]](?). Bero on haudattu [[Koroisten piispankirkko]]on.<ref name="kaponieeri">Kaponieeri: [http://kaponieeri.blogspot.fi/2013/04/turun-koroinen-koroisten-turku.html Turun koroinen - Koroisten Turku], viitattu 3.9.2013</ref>
Ruotsin maallinen valta nimitti Beron Suomen piispaksi<ref>vrt. Seppo Suvanto, Bero, Suomen kansallisbiografia, 2003</ref> vastoin kanonisen oikeuden määräyksiä, joiden mukaan hiippakunnan papisto valitsi piispan. Ennen Beroa ei yhtäkään Suomen piispaa mainita Ruotsin piispojen tai hiippakuntien luetteloissa, joita on vuosilta 1164, 1188–1189, 1192<ref>Tässä Hausenilla on virhe Finlands medeltidsurkunderissa, vrt. P.O. von Törne, Om Finlands skattskyldighet till påfvedömmet under medeltiden, Historiallinen Arkisto XII, 1911</ref>, 1219, 1233, 1241 ja 1248.<ref>Vrt. Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989 ja Diplomatarium Suecanum, sekä Tuomas Heikkilä, Piispa Henrikin legenda, 2005, s. 72.</ref> Näin ollen Bero on ensimmäinen Upsalan arkkipiispan alainen Suomen piispa. Hänet mainitaan Ruotsin piispojen joukossa 11.2.1253.
Palmsködin katkelman vanhemman osan, jonka Jarl Gallén ajoittaa 1400-luvun alkuun, mukaan Bero oli ollut aiemmin kuninkaan kansleri, mutta Herman Schückin mukaan<ref>Kansler och capella regis under folkungatiden, 1963</ref> nimityksellä tarkoitetaan vain kuninkaan kappalaista. Bero lienee
Jo vuodelta [[1248]] on säilynyt paavin legaatin Vilhelm Sabinalaisen kirje, jolla Suomen papisto pyrkii suojautumaan tulevan piispan yrityksiltä riistää Suomen papistolta tälle laillisesti kuuluvaa omaisuutta. Suomen papisto näyttää näin ennakoineen vastoinkäymisiä tulevan piispan taholta.<ref>Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, s.74</ref>
Palmsköldin katkelman mukaan Bero luovutti "suomalaisten veron" kuninkaalle. Kauko Pirinen katsoo<ref>Koukkuveron alkuperästä, Muinaisrunot ja todellisuus, Historian Aitta XX, 1989</ref> kyseessä olleen muinaissuomalainen Ruotsin valtaa edeltänyt maavero, ns. koukkuvero. P.O Törnen mukaan<ref>Om Finlands skatteskyldighet till påfvedömet under medeltiden, 1911</ref> paavit kantoivat ylimääräistä veroa suojelukseensa ottamistaan maista, mikä selittää veron joutumisen kirkon haltuun 1228–1229.<ref>Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989,s.38</ref> Vielä 27. elokuuta 1249 Suomi otetaan uudestaan paavin suojelukseen. Toisin kuin vuonna 1229 Suomen piispaa ei tällä kertaa mainita anomuksen esittäjänä, vaan ainoastaan Suomen papisto.<ref>Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, s. 79.</ref>
[[Tuomas (Suomen piispa)|Piispa Tuomaan]] jälkeen ensimmäinen maininta uudesta piispasta on 27. elokuuta 1249. Legaatti Vilhelm Sabinalaisen kirjeessä Suomen papistolle 5. kesäkuuta 1248 tällaista uutta piispaa ei vielä ole, joten Beron nimitys osuu tähän väliin. Palmsköldin katkelman mukaan hän oli myös kuninkaan verisukulainen. Bero ei ollut vielä Turun piispa, mikä nimitys esiintyy alkuperäisessä lähteessä vasta [[Catillus|piispa Kettilillä]] vuonna [[1270]], Bero sen sijaan käytti nimitystä Suomen piispa. Piispa Beron aikana karjalaiset ja novgorodilaiset tekivät Suomeen talvella vuonna 1256–1257 ankaran hävitysretken, jonka johdosta paavi antoi ristiretkibullan näitä vastaan.<ref>Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 82-83 ja 135-136.</ref>
== Lähteet ==
| |||