'''WilhelmVilhelm Auxerrelainen''' ({{k-fr|Guillaume d'Auxerre}}, {{k-la|Guilelmus Autissiodorus}} tai ''Autissiodorensis'') (k. [[1231]]) oli [[ranska]]lainen [[skolastiikka|skolastinen]] [[filosofi]] ja [[teologi]].
WilhelmVilhelm toimi [[Beauvais]]'n arkkidiakonina, kunnes hänestä tuli [[Pariisin yliopisto]]n teologian professori. Vuonna 1231 hänestä tuli jäsen komiteassa, jonka paavi [[Gregorius IX]] nimitti tutkimaan [[Aristoteles|Aristoteleen]] luonnontieteellisiä kirjoituksia ja tarjamaan niihin muutosehdotuksia, mikäli se oli teologisista syistä tarpeellista. Seurauksena WilhelmVilhelm oli yksi ensimmäisiä läntisiä teologeja, joka sai vaikutteita Aristoteleelta. Hänen teoksensa ''Summa aurea'' (”Kultainen yhteenveto”) oli paljossa velkaa [[Petrus Lombardus|Petrus Lombardukselle]]. Teos kehitteli [[ontologinen todistus|ontologista todistusta]], joka joutui kuitenkin pian hylätyksi, mutta siinä oli myös uusia ajatuksia ja WilhelmVilhelm osoitti sellaista kiinnostusta luonnontieteeseen, mitä ei ollut aiemmin tavattu skolastisessa filosofiassa.
