Ero sivun ”Kalle Kallio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OITi (keskustelu | muokkaukset)
Ak: Uusi sivu: '''Kalle Emil Kallio''' (23. toukokuuta 1899 Rautalampi1986) oli suomalainen lääkäri ja Helsingin yliopiston kirurgian professori vuodesta 1950, ortoped...
 
tynkää täydennetty, lähteenä "osallistumiseni elämään" ja kansallisbiografia
Rivi 1:
'''Kalle Emil Kallio''' ([[23. toukokuuta]] [[1899]] [[Rautalampi]] &ndash; [[7. kesäkuuta]] [[1986]] [[Helsinki]]) oli suomalainen lääkäri[[ortopedia]]n ja [[Helsingin yliopistotraumatologia]]n kirurgian [[professori vuodesta 1950]], ortopedianjoka jakehitti traumatologian[[sotainvalidi]]en professorihoitoa vuodestaja 1961[[kuntoutus]]ta. Hän olikehitti Annalesmyös chirurgiaeuusia etleikkausmenetelmiä gynaecologiae Fenniae -sarjan päätoimittaja vuodesta 1956. Hän julkaisi alan tutkimuksia, muun muassa ortopedisistä kysymyksistä.<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p. 250 </ref> Hän toimi [[Invalidisäätiö]]n apulaisylilääkärinä kehittämässä sotainvalidien hoitoa.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/6849/ Kansallisbiografia] viitattu 1.9.2012</ref>
 
==Kunnanlääkäristä kirurgiksi==
Hän valmistui lääkäriksi 1927 ja työskenteli aluksi kunnanlääkärinä [[Vesanto|Vesannolla]]. Tämän jälkeen hän työskenteli [[Turun lääninsairaala]]ssa ja [[Marian sairaala]]ssa Helsingissä, viimeksi mainitussa kirurgian apulaislääkärinä. Hän kertoo muistelmissaan pyörtyneensä kerran leikkaussalissa, jolloin eräs vanhempi kollega ennusti, että hänestä tulee kirurgi. Hän kiinnostuikin kirurgiasta ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1932.<ref>K.E.Kallio: Osallistumiseni elämään, Otava 1973 ISBN 951-1-00930-3</ref>
 
Työskenneltyään Viipurin sotilassairaalassa ja Enson tehtaiden lääkärinä hän siirtyi talvisodan jälkeen Helsinkiin [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] sairaalaan ja edelleen 1942 [[Invalidisäätiö]]ön. Siellä hän oli mukana aloittamassa ja kehittämässä invalidihuoltoa talvi- ja jatkosodan sotainvalideille. Hän oli myös suunnittelemassa Invalidisäätiön sairaalaa, joka oli maailmassa ainutlaatuinen, vain invalidihuoltoa varten suunniteltu sairaalarakennus. Se valmistui 1943 Helsingin [[Ruskeasuo]]lle.
 
Kallio sai nopeasti mainetta taitavana ja uusia menetelmiä kehittävänä lääkärinä, minkä lisäksi hän oli erinomainen opettaja. Hän filmasi uusia menetelmiään ja esitti niitä kansainvälisissä konferensseissa. Samalla hän teki myös leikkauksia ja näytti ulkomaisille kollegoilleen kädestä pitäen kuinka tekniikka toimii.
 
==Leikkausmenetelmiä==
Saksassa oli kehitetty ns. Krunkenbergin leikkaus, jolla loukkaantunut käsi voidaan korjata käyttökelpoiseksi. Menetelmä ei ollut sodan takia levinnyt maailmalle joten siitä tuli Kallion kansainvälinen läpimurto, kun hän esitti leikkauksesta tekemänsä filmin Yhdysvalloissa.
 
Toinen menestys oli hänen itsensä kehittämä menetelmä, jossa potilaan omaa ihoa käytetään nivelrikon parantamiseen kiinnittämällä sitä ruston paikalle nivelpintoihin. Tämä menetelmä tuli yleiseksi 1950-luvulla erityisesti lonkkanivelen korjausleikkauksissa.
 
Hän toi Yhdysvalloista idean potilaiden kuntouttamisesta ja [[sopeutumisvalmennus|sopeutumisvalmennuksesta]]. Suomenkielinen kuntoutus-termi englanninkielisen rehabilitation-sanalle on hänen keksimänsä. Potilaat opetettiin selviytymään arkielämästä ennen sairaalasta kotiuttamista.
 
Edelleen hän toi maailmalta uusia [[proteesi]]n valmistus- ja kiinnitysmenetelmiä. Näihin kuuluu myös niin sanottu kosmeettinen proteesi, jolla korvataan [[amputaatio|amputoitu]] raaja ja saadaan se näyttämään aidolta.
 
==Ortopedian ja traumatologian professorina==
Hänet nimitettiin 1950 Helsingin yliopiston kirurgian professorin virkaan, joka hänen ehdotuksestaan muutettiin kymmenen vuotta myöhemmin ortopedian ja traumatologian professuuriksi. Virkaan sisältyivät [[HYKS]]:in kirurgian klinikoiden ylilääkärin ja vuodesta 1960 [[Töölön sairaala]]n ylilääkärin tehtävät. Suomen Punaisen Ristin sairaala oli samoihin aikoihin liitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan, ja sen nimi muutettu Töölön sairaalaksi.
 
==Järjestötoimintaa==
Hän oli mukana monissa alansa järjestöissä, joista mainittakoon lääkäriseura [[Duodecim]]in puheenjohtajuus, Suomen kirurgiyhdistyksen puheenjohtajuus ja lääketehdas [[Orion (yritys)|Orionin]] hallintoneuvoston jäsenyys. Jäätyään eläkkeelle 1967 hän toimi vielä pari vuotta kansainvälisen kirurgikollegion Euroopan pääsihteerinä. Hän oli myös [[Wiipurilainen Osakunta|Viipurilaisen osakunnan]] inspehtorina 1953-1962.
 
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
 
{{Tynkä/Tieteilijä}}
 
{{AAKKOSTUS:Kallio, Kalle}}