Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 03.26 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 51 Wikidatan sivulle d:q483610 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 1. syyskuuta 2013 kello 23.52 muokkaa kumoa Tapi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 405 muokkausta Lähteistettyä lisätietoa. Uudempi muutos →
Rivi 12: ==Historia== Kemiallisten aseiden historia juontaa pitkälle, aina ensimmäisiin tahallaan levitettyihin ~~myrkytyksiin,~~- esimerkiksi ~~juomaveteen~~juomaveden - myrkytyksiin. Kuitenkin nykyaikaisen kemiallisen sodankäynnin voidaan katsoa alkaneen [[ensimmäinen maailmansota\|ensimmäisestä maailmansodasta]], jossa niiden käyttö oli laajamittaista. Kaasuaseet oli kielletty [[Haagin sopimus\|Haagin sopimuksella]] 1899. ===Ensimmäinen maailmansota=== Ensimmäisessä maailmansodassa kehiteltiin aluksi [[kyynelkaasu]]n tapaista kaasua. Myöhemmin kehitettiin ja otettiin käyttöön yhä vaarallisempia kaasuja. Alussa kaasua vapautettiin lieriöistä, jotka avattiin hyökkäyshetkellä. Tämä menetelmä oli epävarma, sillä tuuli saattoi kuljettaa kaasun väärään suuntaan. Näin kävi esimerkiksi englantilaisten ensimmäisillä kokeiluilla kaasuhyökkäysten parissa [[Loosin ~~taistelussa~~taistelu]]ssa 25. syyskuuta 1915, kun sylintereistä vapautettu kloori levisikin myös omien joukkojen päälle.<ref name="heller84">{{Cite web \| last=Heller \| first=Charles E. \| month=September \| year=1984 \| url=http://usacac.army.mil/cac2/cgsc/carl/resources/csi/Heller/HELLER.asp Rivi 24: Ensimmäisen laajamittaisen kaasuhyökkäyksen tekivät [[Saksan keisarikunta\|saksalaiset]] aamulla 22. huhtikuuta 1915. He vapauttivat 168 tonnia kloorikaasua [[ympärysvallat\|ympärysvaltojen]] joukkoja vastaan.<ref name="WWI Y2">{{Verkkoviite \| Tekijä = \| Nimeke = Battles: The Second Battle of Ypres, 1915\| Osoite = http://www.firstworldwar.com/battles/ypres2.htm\| Selite = \| Ajankohta = \| Julkaisija =First World War.com \| Viitattu = 5. lokakuuta 2007\| Kieli = {{en}} }}</ref> Kaasun vaikutus ulottui noin 6,4 kilometrin säteelle, altistaen 10 000 sotilasta kaasulle, joista puolet kuoli [[asfyksia]]an kymmenessä minuutissa.<ref name="WWI Y2"/> Saksalaisjoukot olivat yllättyneitä kaasun tehokkuudesta.<ref name="WWI Y2"/> Sodan molemmat osapuolet omaksuivat kemialliset aseet ja käyttö laajeni länsirintamalla. Samalla kehitettiin myös vastatoimia kaasuhyökkäysten varalle. Ensimmäisenä ymmärrettiin, että sotilaat jotka lähtivät kaasupilviä karkuun saivat pahempia vaurioita kuin ne jotka eivät liikkuneet. Samoin sotilaat jotka makasivat maassa, kärsivät eniten kaasun ollessa tiheimmillään juuri maan pinnan läheisyydessä.<ref>Edmonds and Wynne (1927): pp. 177-8.</ref> Saksalaisten käyttämä kloori oli myös helposti tunnistettavissa vihreän värinsä ja pistävän hajunsa takia, mikä vähensi sen tehokkuutta. Kloori on lisäksi vesiliukoista, joten pian sotilaat alkoivatkin suojata kasvonsa kastellulla kankaalla, mikä auttoikin kohtuullisesti kloorikaasuhyökkäyksissä.<ref name=ew217>Edmonds and Wynne (1927): p. 217.</ref> Myöhemmin myös [[kaasunaamari]] otettiin käyttöön kummallakin puolella. Ensimmäisen maailmansodan tuloksena kehitettiin [[fosgeeni]], [[sinappikaasu]], [[kloropikriini]] ja [[syanidikaasu]]. Ranska käytti ensimmäisenä fosgeenia vuonna 1915.<ref>{{Cite book Rivi 46: \| url=http://www.globalsecurity.org/wmd/library/report/1997/cwbw/ \| accessdate=2007-08-08 \|isbn=9997320913\|oclc=489185423\|lccn=97022242}}</ref> Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laadittiin Geneven (1925) sopimus biologisista ja kemiallisista aseista.<ref name="FL">http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1975/19750015 Finlex 15/1975: Asetus bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta</ref> ===Toinen maailmansota=== Ensimmäinen hermokaasu, [[tabuuni]], kehitettiin vuonna 1936, [[sariini]] 1938 ja [[somaani]] 1944.{{Lähde\|\|15. syyskuuta 2008}} [[Toinen maailmansota\|Toisen maailmansodan]] [[liittoutuneet\|voittajavaltiot]] jatkoivat, sopimuksista huolimatta hermokaasujen kehittelyä [[natsi-Saksa\|Saksan]] tietojen pohjalta ja vuonna 1952 [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Iso-Britannia]] kehitti [[VX\|VX-kaasun]], joka on tähänastisten tietojen mukaan tappavin hermokaasu. Kansainvälisellä [[Pariisin sopimus\|Pariisin sopimuksella]] (1993) sovittiin taistelukaasujen kehittämisen, valmistuksen, käytön ja varastoinnin kieltämisestä sekä niiden hävittämisesta.<ref name="SL">[http://www.saunalahti.fi/~onissine/sivu.html Oscar Nissinen, Oliver Nilsson ja Miska Räikkönen]</ref><ref name="FLHE">http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940247 Finlex HE 247/1994: Hallituksen esitys Eduskunnalle kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä laiksi rikoslain muuttamisesta</ref> Sopimuksen allekirjoitti 164 maata ja sen on ratifioinut 75 maata. Ratifioinnin jättivät tekemättä [[Iran]], [[Kiina]] ja [[Venäjä]]. Allekirjoittamaat sopivat täyttävänsä sopimuksen ehdot vuoteen 2007 mennessä. Sopimuksen ulkonpuolelle jättäytyivät muun muassa [[Libya]] ja [[Irak]].<ref name="SL" /> ===Kylmä sota=== Rivi 55 ⟶ 60: ==Kemiallisten aseiden käyttö== [[Ensimmäinen maailmansota\|Ensimmäisessä maailmansota]] [[Irak]] 1920 (Käyttäjänä [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Iso-Britannia]]) * [[Neuvostoliitto]], [[Tambovin kapina]] 1921 * [[Toinen Marokon sota]] 1921-1926 (Käyttäjänä [[Espanja]] ja [[Ranska]]) Rivi 61 ⟶ 66: * [[Vietnamin sota]] 1965–1975 (Käyttäjänä [[Yhdysvallat]]) * [[Irakin-Iranin sota]] 1983 * Pohjois-Irakin Kurdit ([[Irak]]) * [[Afganistanin sota (1979–1989)\|Afganistanin sisällissota]] 1979-1989 (Neuvostoliitto) * [[Tokion metro]] 1995 ([[Aum Shinrikyo]]) * [[Syyrian kaasuiskut]] 2013 ==Luokittelu==

Ero sivun ”Kemiallinen ase” versioiden välillä