Ero sivun ”Virolaiset” versioiden välillä

'''Virolaiset''' ({{k-et|eestlased}}, vanha vironkielinen nimi ''maarahvas'') ovat toiseksi suurin [[itämerensuomalaiset|itämerensuomalainen]] kansa. Virolaiset puhuvat [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisten kielten]] [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisiin kieliin]] kuuluvaa [[viron kieli|viroa]], joka jakaantuu pohjois-, etelä- ja koillisen rannikkomurteisiin. Kirjakieli perustuu pohjoismurteeseen, ja sitä kirjoitetaan [[latinalaiset aakkoset|latinaisillalatinalaisilla kirjaimilla]]. Suurin uskonto virolaisten keskuudessa on [[evankelis-luterilaisuus]], etninen alaryhmä [[setukaiset]] ovat [[ortodoksisuus|ortodokseja]].

Viron ensimmäiset asukkaat tulivat Viroon mannerjäätikön sulaessa noin 10&nbsp;000 vuotta sitten. Vanhin tunnettu ihmisen asuinpaikka Virossa on ajoitettu ajankohtaan 9&nbsp;000-8000–8&nbsp;500 [[eaa]]. Varhaiset asukkaat elivät metsästyksellä ja kalastuksella.<ref>Zetterberg 2007, s. 23</ref> Varhaisia kulttuureita alueella olivat [[Kundan kulttuuri|Kundan]]- ja sitä seurannut [[Narvan kulttuuri]]. [[Kampakeraaminen kulttuuri]] levisi Viron alueelle 4&nbsp;150-3150–3&nbsp;650 eaa. Kampakeraamisen kulttuurin edustajat olivat kieleltään mahdollisesti suomalais-ugrilaisia.<ref>Zetterberg 2007, s. 25</ref> Etelästä Viroon saapui [[baltit|baltteja]], jotka sulautuivat alueen suomalaissukuiseen väestöön. Balttien ja itämerensuomalaisten kansojen rajat vakiintuivat Baltiassa pronssikauden myötä 1&nbsp;500-700500–700 eaa. Maanviljelys alkoi kehittyä ajanlaskun alussa. Samalla alkoivat erottua myös [[itämerensuomalaiset kielet]]. Maanviljelystä tuli ensimmäisen vuosituhannen aikana pääelinkeino.<ref>Jokipii 1995, s. 87</ref> Toisen vuosituhannen alussa Vironkin alueella liikkui viikinkejä, mutta he eivät alistaneet aluetta valtaansa pysyvästi. Slaavit alkoivat samaten liikehtiä Viroon päin ja 1030 Kiovan suuriruhtinas perusti nykyiseen TartoonTarttoon Jurjev-nimisen linnoituksen. Virolaiset kuitenkin karkottivat venäläiset vuonna 1061.<ref name="Jokipii 1995, s. 88">Jokipii 1995, s. 88</ref>

Koko Viron alue päätyi Ruotsin haltuun vuoden 1629 [[Altmarkin rauha|Almarkin-]] ja vuoden 1645 [[Brömsebron rauha]]n jälkeen. Ruotsin vallan aika mielletään virolaisten kannalta nousukaudeksi, vaikkakin saksalainen yläluokka säilytti etuoikeutensa Ruotsin vallan alaisuudessakin.<ref>Jokipii 1995, s. 94</ref> 1600-luvulla vakiintui kahden erioeri kirjakielen käyttö Viron pohjois- ja etelämurteiden mukaan. Tartossa avattiin 1630 kymnaasi ja Tallinnassa vuonna 1631. [[Tarton yliopisto]] perustettiin vuonna 1632. Samaten Tarttoon perustettiin vuonna 1684 nimenomaan virolaisille tarkoitettu opettajaseminaari. Sieltä lähtöisin olleet opettajat levittivät lukutaitoa talonpoikien keskuuteen.<ref>Jokipii 1995, s. 95</ref>