Ero sivun ”Haminalahti” versioiden välillä

 

==Kartano==

Kartanon eli hovin omisti 1759–1910<ref name="psm" /> [[von Wright]] -aatelissuku, joka muistettanee parhaiten kolmesta [[Von Wrightin taiteilijaveljekset|taidemaalariveljeksestä]]. Sitä ennen tila oli ollut [[Magnus Fredrik Tawast]]in hallussa, kunnes [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]] [[Jonas Mauritz von Wright]] osti sen. Hänen pojanpoikiinsa kuuluneet taiteilijaveljekset [[Magnus von Wright|Magnus]], [[Wilhelm von Wright|Wilhelm]] ja [[Ferdinand von Wright]] viettivät lapsuutensa Haminalahdessa. Nykyisin von Wrightien omistuksessa on enää alueella oleva Pirttisaari, jossa sijaitsee [[Viktor Julius von Wright]]in vuonna 1910 rakennuttama huvila. Itse kartanon hirsirunkoinen päärakennus rakennettiin von Wrightien aikana vuosina 1848–1850<ref name="psm" />, ja se edustaa Suomen kartanorakennusten joukossa kaikkein puhtainta suomalaista empiretyyliä. Se on suunniteltu taidemaalari, ornitologi ja konservaattori Magnus von Wrightin (1805–1868) ja hänen hyvän ystävänsä arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]in (1778–1840) yhteistyönä. Engelin osuus suunnittelussa näkyy konkreettisten tyylillisten ja rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi myös siinä, kuinka rakennus on sijoitettu maisemaan. Se on asetettu loivasti joka suuntaan kaartuvan pelloista ja kartanon puutarhasta koostuvan mäen harjanteelle. Kartanon fasadi on pelloille päin. Rakennuksen taka- ja alapuolella avautuu taas näkymä Haminalahden avaralle ulapalle ja jylhälle Haminavuoren mäelle. Tällöin saadaan aikaan sama illusorinen vaikutelma kuin Engelin suunnittelemasta Helsingin tuomiokirkosta (joka on sijoitettu keinotekoiselle mäelle avaran Senaatintorin yläpuolelle): rakennuksen volyymi ja koko näyttää suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Näin rakennuksella saadaan aikaan mahtipontinen ja ylevä vaikutelma, mihin myös kartanon kutsumanimi Haminalahden Hovi osaltaan perustuu.