Ero sivun ”Porthania” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
→‎Historia: korjattu vuosiluku
Rivi 30:
==Historia==
 
Helsingin yliopisto rakennutti 1930-luvun ja 1970-luvun välisenä aikana sarjan suuria laitos- ja instituuttirakennuksia Helsingin keskustaan. Näiden taustalla oli 1900-luvun "ylioppilastulva", lukiokoulutuksen yleistymisestä ja ikäluokkien suurenemisesta aiheutunut opiskelijamäärien räjähdysmäinen kasvu. Suurten uudisrakennusten avulla pyrittiin helpottamaan yliopistoa vaivannutta kroonista tilanpuutetta. Näihin rakennuksiin kuuluvat [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennuksen]] laajennusosa (1937), [[Metsätalo]] (19381939), Porthania (1957), ja viimeisenä yliopiston hallintorakennus (1978).
 
Hallituskadun tontit 11 ja 13 eli nykyinen Porthanian paikka oli uudisrakennussuunnitelmien kohteena jo 1920-luvulla. Paikalla sijaitsi tuolloin joukko pieniä 1800-luvun puutaloja jotka yliopisto omisti. Vuosina [[1927]]–[[1928]] tehdyssä yliopiston uudisrakentamisen yleissuunnitelmassa paikalle hahmoteltiin suurta instituuttirakennusta, jossa yhdistyisivät modernilla tavalla toisiinsa opetustilat ja ylioppilaiden sosiaaliset tilat, kuten voimistelusalit ja ylioppilaskahvila. Arkkitehti [[Armas Lindgren]] teki instituuttirakennusta varten alustavat rakennuspiirustukset, jotka edustivat monumentaalista [[1920-luvun klassismi]]a. Tästä suunnitelmasta kuitenkin toteutui vain yksi osa, vuosina [[1927]]–[[1931]] rakennettu Hammaslääketieteen laitos (Fabianinkatu 24), jonka oli alun perin tarkoitus olla instituuttirakennuksen koillissiipi.